Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Amanda, 19, vilkaisi puhelintaan helmikuisena aamuna – ja tajusi, että koulupäivästä tulisi hyvin erilainen: Näin Ukrainan sota näkyy Suomen kouluissa

Syyslukukauden aloittavat lukiolaisnuoret saavat lukukauden aikana jälleen aimo annoksen tietoa Venäjän ja Ukrainan väleistä ja käynnissä olevasta sodasta.

– Yhteiskuntaopin, historian ja taloustiedon tunneilla nyt ainakin, listaa lehtori Ilari Inkinen oppiaineita, joiden kursseilla sotaa tullaan syksylläkin käsittelemään.

Inkinen opettaa historiaa ja yhteiskuntaoppia Tammerkosken lukiossa. Hän oli luokkahuoneessa vastaamassa opiskelijoiden polttaviin kysymyksiin myös kevätlukukaudella, kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan.

– Ihan alkuvaiheessa opiskelijat kyselivät tapahtumista ja pyrimme oman osaamisen mukaan vastaamaan, Inkinen muistelee kevään oppitunteja.

Etenkin sodan alussa konkretia sodan etenemisestä ja tapahtumista Ukrainassa herättivät opiskelijoissa kysymyksiä. Myös Suomen tilanne ja mahdollinen Venäjän uhka esiintyivät puheissa.

– Tultiin kysymään, pystymmekö me pysäyttämään Venäjän ja tuleeko joku auttamaan, jos tarvitsee. Oli myös aika paljon huolta ukrainalaisten siviilien kohtalosta, jota sotakuvissakin näkyi, Inkinen sanoo.

Vaikuttaa kaikkeen

Ensijärkytyksen jälkeen tilanne tasaantui.

– Kuten nuorten elämässä usein käy, tulee jotain muuta, Inkinen hymähtää ja huomauttaa nuoren sukupolven kokeneen ”jo vaikka mitä” aina pandemiasta lähtien.

Viime vuosina nuoret ovat tottuneet siihen, että yllättäviä ja uskomattomalta tuntuvia asioita tapahtuu.

Nyt syksyksi monen kurssin materiaalit ovat päivittyessään saaneet mukaansa viittauksia Ukrainan sotaan: Taloustiedon tunneilla käydään läpi sodan konkreettisia talousvaikutuksia, ja kansainvälisen politiikan kurssilla käsitellään sotien syttymissyitä ja nykyisiä uhkakuvia. Maiden välisiä suhteita käsiteltäessä on otettava huomioon uusi tilanne.

– Sota vaikuttaa kurssisisältöihin liki jokaisella kurssilla, Inkinen sanoo.

Opettajallekin uutta

Opettajan haaste on tarjota nuorille ajantasaista ja oikeaa tietoa akuutissa tilanteessa, jossa varmaa tietoa on hankala saada. Silloin ollaan uutismedioiden varassa ja vastataan niihin kysymyksiin, joihin pystytään. Samalla opettajan on muistettava olla mahdollisimman objektiivinen ja kiihkoton sekä huomioida opiskelijoiden taustat. Inkinen kertoo oman koulunsa oppilaissa olevan sekä ukrainalais- että venäläistaustaisia opiskelijoita.

– On itsellekin typerryttävää, että Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ei Neuvostoliiton romahduksen jälkeen ole ollut ykkösuhkana mikään massiivinen hyökkäys maahamme. Kuten Niinistö sanoi, naamiot on riisuttu, Inkinen sanoo.

– Opettajana tehtäväni on kertoa faktat, kuten me faktat tiedämme, eikä lähteä spekuloimaan. Se on aika haastava tehtävä, hän sanoo.

Luotettava aikuinen

Opettajien kykyyn suoriutua tehtävästä opiskelijat kuitenkin uskovat. Luokassa esitetään kysymyksiä ja muistetaan myös tarkistaa muiden lähteiden tietoja. Lähdekriittisyys on nuorille tuttua kauraa, sillä sitä on opiskeltu jo vuosikymmen. Sitä ei kuitenkaan käy kieltäminen, että moni törmäsi etenkin keväällä runsaasti sotasisältöön myös sosiaalisessa mediassa.

– Nuoret suhtautuvat aika terveellä tavalla kriittisesti erilaisiin lähteisiin. Tietenkin keväällä puhuttiin asiasta lisää ja pohdittiin, ettei sotavideoita kannata käydä katsomassa. Mutta vaikeahan niiltä on välttyä.

Moni nuori onkin opettajan käsityksen mukaan ottanut tyytyväisenä vastaan kesäloman tarjoaman tauon sotaan. Nuoret ovat myös osanneet suodattaa sosiaalisen median kanavistaan sotasisältöä pois, jos aihe on alkanut painaa liikaa.

Inkinen teki opiskelijoilleen ensimmäisenä koulupäivänä kyselyn. Sen mukaan syyslukukauden alussa nuoria mietityttävät sodan uhkaa enemmän sen talousvaikutukset ja oman perheen taloustilanne.