Kauppojen määrä on romahtanut ja myös hinnoissa nähdään ensi vuonna historiallinen pudotus. Pankkien mukaan se on kuitenkin vain ”maltillinen tasokorjaus”, kirjoittaa Juha-Matti Mäntylä
Asuntokauppojen määrä putosi lokakuussa lähes 30 prosenttia vuoden takaisesta.
Ei mikään ihme. Ruoan, bensiinin ja ennen kaikkea asunnon lämmitykseen käytettävän sähkön hintojen nousu rasittaa suomalaisten kukkaroa. Euroopan keskuspankki yrittää hillitä hintoja korottamalla korkojaan – mikä rasittaa taloutta entisestään.
Tässä tilanteessa moni siirtää asunnonvaihdon tuonnemmaksi.
Seuraavassa sama asia kahdessa kuvassa.
Kun ostajia poistuu suurin joukoin asuntomarkkinoilta, hinnat laskevat.
Asuntoluotottaja Hypo ennusti marraskuussa ensi vuodelle kahden prosentin laskua. Nordea arvioi eilen, että asuntojen hinnat laskevat peräti viisi prosenttia.
Pankkien mukaan tällaisia laskuja ei ole nähty 1990-luvun laman jälkeen. Kuulostaa pelottavalta. Toisaalta se saattaa kertoa enemmän siitä, että Suomen asuntomarkkinoilla on eletty vuosikymmeniä sangen suotuisia aikoja. Varsinkin suurissa kaupungeissa hinnat ovat nousseet nousemistaan
Finanssikriisikin oli kehityksessä vain pieni notkahdus.
Nordean asiantuntijat rauhoittivat, että kyse ei ole romahduksesta vaan ”maltillisesta tasokorjauksesta” ja ”tietynlaisesta normalisoitumisesta”. Hypon mukaan ”hinnat hiipuvat historiallisesti, mutta eivät romahda rajusti”.
Mikä syy pankeilla on tähän optimismiin?
- Työllisyys on korkealla, ja samoin luottamus työpaikan pysyvyyteen.
- Suomen taantumasta ennustetaan yhä lievää ja lyhytaikaista.
- Ennusteiden mukaan 12 kuukauden euriborin nousu taittuu ensi vuonna kolmen prosentin tuntumissa – mikä on positiivinen muutos (siirryt toiseen palveluun) aiempiin ennusteisiin verrattuna.
- Kolmen prosentin korkotaso ei ole kovin paha, kun muistaa, että 1990-luvulla lainakorko huiteli pahimmillaan 20 prosentissa.
- Kolme prosenttia ei ole paha siksikään, että vuodesta 2010 lähtien asuntolainat on stressitestattu kuuden prosentin korkotason varalta. Sitäkin osa asiantuntijoista pitää liioitteluna.
- Moni on myös suojautunut. Nordean mukaan 70 prosentilla sen asuntolaina-asiakkaista on jonkinlainen korkokatto, kiinteä korko tai sijoituksia turvanaan. Muut voivat hakea lyhennysvapaita – mahdollisuus, jota ei vielä ole juuri käytetty.
- Asuntosijoittajat keventävät salkkuaan ja se painaa hintoja. Nordea ei kuitenkaan odota sijoittajien suunnalta suuria ongelmia. Siitä ei näy viitteitä, myöskään Suomen Pankin tilastoissa (siirryt toiseen palveluun).
- Lopuksi, vaikka asuntojen hinnat ovat Suomessa nousseet viime vuosina, hintakuplat näyttävä kuplivan muissa maissa.
Kauhistuttavatko korot? Nousu ei vielä ole ohi, sanoo ekonomisti Uutispodcastissa. Kuuntele:
