Turkin presidentti Recep Tayip Erdogan on sanonut, että Turkki voisi hyväksyä Suomen Natoon ilman Ruotsia.
Iltalehti uutisoi maanantaina, että Suomi on tarvittaessa valmis menemään Natoon ilman Ruotsia.
Tällainen tilanne syntyy, mikäli Turkki ratifioi keväällä Suomen jäsenyyden, mutta jättää Ruotsin jäsenyyden ratifioimatta.
Presidentti, pääministeri ja puoluejohtajat sekä muut keskeiset poliitikot ovat käyneet asiasta keskustelua viimeisen viikon aikana.
Virallisesti Suomen valtiojohto ei puhu ääneen Suomen ja Ruotsin eriaikaisesta liittymisestä Natoon, koska se voisi johtaa Turkin päädyssä tilanteen hyväksi käyttämiseen, mutta kulisseissa asiaa pohditaan.
Presidentti Sauli Niinistö totesi Ylen A-Talkissa (26.1.) asian tiimoilta, että ”kaikki ylimääräiset liikkeet tässä esimerkiksi hakijoidenkin taholta, voivat johtaa arvaamattomiin ylimääräisiin reaktioihin”.
Jos Turkki päättää hyväksyä Suomen Natoon ilman Ruotsia, ei tilanne ole Suomellekaan helppo.
Iltalehden tietojen mukaan tästä Turkin asettamasta asetelmasta on jo keskusteltu Ruotsin kanssa.
– Varsinaiset keskustelut alkaisivat kuitenkin toden teolla vasta siinä vaiheessa, jos Turkki todella ratifioisi Suomen Nato-jäsenyyden ennen Ruotsia, eräs Iltalehden haastattelema lähde kertoo.
Suomen päätöksenteossa joudutaan puntaroimaan muun muassa sitä, että Ruotsi on Suomelle tärkein valtiosuhde, jota ei haluta vahingoittaa.
Koko itsenäisyyden ajan yksi Suomen puolustuksen ydinintressejä on ollut Ruotsin sitominen Suomen puolustukseen. Molempien maiden Nato-jäsenyyden myötä tavoite olisi vihdoin saavutettu.
Samalla maiden puolustusyhteistyö alkaisi kehittyä ”ihan eri tasolle”, kuten presidentti kuvasi Ylellä.
– Me voisimme suunnitella yhdessä, toteuttaakin yhdessä puolustusstrategiaamme, ja se on kyllä Suomen etu saada Ruotsia tännepäin, Niinistö sanoi Ylen A-Talkin haastattelussa 26.1.
Kriisin tullen Suomi tarvitsee sotilaallisesti Ruotsin ilmatilaa, teitä ja satamia. Myös pohjoisen ja arktisen alueen puolustuksessa sekä huoltovarmuuden kannalta Ruotsin Nato-jäsenyys on Suomelle tärkeä.
– Selän takana on hyvä olla täysi (Nato) partneri. On hyvä, että puolustuksella on syvyyttä, Niinistö sanoi Ylellä.
Myös Baltian puolustuksen kannalta Etelä-Ruotsin rooli on tärkeä, koska Baltian alue saisi Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä syvyyttä puolustukselleen Itämeren takaa.
Suomella on Naton jäsenenä oma roolinsa Baltian suojaamisessa, mutta Suomen intressissä on kuitenkin se, että kriisitilanteessa varsinaisen Baltian alueen puolustamisen hoitaisivat Naton isommat jäsenmaat, Saksa, Puola, Britannia, Kanada ja Yhdysvallat.
Eräät Iltalehden haastattelemat lähteet arvioivat, että jos Suomi liittyisi Natoon ilman Ruotsia, saatettaisiin Suomeen alkaa suhtautua Natossa yhtenä Baltian maista. Tätä tulkintaa eivät kaikki valtiojohdossa pidä hyvänä, koska nähdään, että Suomen viiteryhmänä Natossa pitäisi ennemminkin olla Ruotsi, Norja ja Tanska.
– Ei se tietysti mikään häpeä ole, että meidät nähtäisiin neljäntenä Baltian maana, mutta se ei saa vaikuttaa puolustusvastuuseen, joka meille Natossa lankeaa, taustakeskusteluissa todetaan.
Jos Ruotsi ei olisi liittokunnan jäsen, jäisi Naton puolustus- ja operaatiosuunnitteluun länsinaapurin kokoinen valkoinen läikkä.
– Myös Turkin pitäisi ymmärtää tämä, että Naton puolustus on paljon vahvempi, jos Suomi ja Ruotsi ovat yhdessä mukana, eräs lähde muistuttaa.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan totesi tammikuussa, että ”Ruotsin ei tule odottaa tukeamme Naton suhteen”. Turkish Presidency
Ruotsin kannalta ikävintä eritahtisessa Nato-päätöksessä olisi se, että Ruotsi voisi joutua Turkin Nato-limboon määrittelemättömäksi ajaksi.
Suomen aiempi liittyminen heikentäisi Ruotsin neuvottelupositiota. Tällöin Suomi ikään kuin antaisi valttikortin Turkin presidentti Erdoganille, joka voisi esiintyä Naton suurmiehenä, joka päättää yksinvaltaisesti liittokunnan suunnasta ja siitä, ketkä pääsevät Naton jäseniksi.
Iltalehden tietojen mukaan Suomen ja Ruotsin eritahtinen eteneminen on edelleen Suomelle toissijainen vaihtoehto.
Se voisi tulla kyseeseen, ”jos todella alkaa näyttää siltä, että Turkki aikoo viivyttää Ruotsin jäsenyyttä pidemmän aikaa”, Iltalehdelle kerrotaan.
Samalla korostetaan, ettei Suomen eritahtinen eteneminen saa vahingoittaa Ruotsi-suhdetta.
– Suomen ja Ruotsin välille ei saisi jäädä pienintäkään epäluottamusta, koska Ruotsi on jatkossakin meille ylivoimaisesti tärkein maa, eräs lähde kuvaa.
Se miten Suomi Nato-prosessin nyt hoitaa, vaikuttaa myös Suomen tulevaan Nato-profiiliin.
Asiassa kuullaan myös Naton sekä liittokunnan jäsenmaiden näkemystä.
Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa viime keväänä yhdessä, vaikka muodollisesti jokainen maa hakee Natoon erikseen.
Presidentti Niinistön mukaan Natosta ja Nato-maista on todettu hänelle, että ”siitä nyt on lähdetty, että hakemuksenne on yhdessä hyväksytty”.
Ylen haastattelussa (26.1.) puhunut presidentti ei kuitenkaan usko, että Natossa tai Nato-maissa kukaan näkisi muodollista estettä sille, että hyväksyminen koskisi vain yhtä maata kerrallaan.
Lopulta kysymys on siitä, kuinka pakottava syy Suomella on päästä Natoon pikavauhtia, vaikka sitten ilman Ruotsia?
Joidenkin turvallisuuspoliittisten asiantuntijoiden mukaan on vaara, että Venäjän hyökkäyssota läikkyisi myös Suomeen, ja siksi Suomi tarvitsee Naton turvatakuut niin nopeasti kuin mahdollista riippumatta siitä, pääseekö Ruotsi Naton jäseneksi samassa tahdissa.
Toisten asiantuntijoiden mukaan Pohjois-Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta vakaa.
Iltalehdelle kerrotaan, että Nato-jäsenyyden kiirehtimisessä on aistittavissa myös vaalien läheisyys.
– Jotkut korostavat nyt enemmän sitä linjaa, että Suomen on saatava turvatakuut heti, eräs lähde arvioi.
Suomessa joudutaan joka tapauksessa lähiviikkoina tekemään päätöksiä Nato-jäsenyysprosessista ilman, että tiedetään mitä Ruotsille tapahtuu, tai miten Suomen päätökset mahdollisesti vaikuttavat Ruotsin tilanteeseen.
Hallituksen esitys Nato-jäsenyyden hyväksymiseksi on parhaillaan eduskunnassa ja ulkoasianvaliokunta tekee lähiaikoina päätöksen siitä, tekeekö valiokunta lakiesityksestä mietinnön valmiiksi.
Jos mietintö päätetään tehdä valmiiksi, silloin Suomen oma Nato-ratifiointi voidaan käsitellä eduskunnassa vielä tällä vaalikaudella.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhasen mukaan ulkoasianvaliokunta tekee asiassa poliittisen harkinnan ja pitää yhteyttä hallitukseen, presidenttiin ja eduskuntaryhmiin.
Vanhasen mukaan valiokunnan tekemään poliittiseen harkintaa vaikuttaa myös se, mikä näkymä Suomella on Turkin ratifiointiaikataulusta.
Moni näkee, että Turkin nihkeä suhtautuminen Ruotsiin on osa Turkin vaaleihin liittyvää sisäpoliittista valtataistelua, jossa Ruotsia käytetään pelinappulana.
Kärjistyneen tilanteen uskotaan helpottuvan toukokuun vaalien jälkeen, jolloin myös Ruotsin Nato-jäsenyys voisi saada Turkissa positiivisemman suunnan.
Tässä ajattelusuunnassa nähdään, että Suomen kannattaisi rauhassa odottaa Turkin vaalien yli eikä lähettää omalla ratifioinnillaan Turkille signaalia siitä, että Suomen Nato-jäsenyyden voi ratifioida ennen Ruotsia.
Turkin aikeista ei kuitenkaan ole kuitenkaan täyttä varmuutta, koska maa voi halutessaan jäädyttää Ruotsin Nato-haaveet paljon pidemmäksi aikaa.
– Tässä täytyy nyt arvioida se, että missä määrin meillä on kanttia jäädä odottamaan kuukausiksi Ruotsia. Pohdintaan vaikuttaa myös se, miten Venäjän arvellaan toimivan sodassa, eräs lähde kuvaa.
Jos Turkki ratifioisi Suomen Nato-jäsenyyden kevään aikana, silloin Suomi voisi vielä halutessaan viivyttää kansallista prosessiaan (eduskuntakäsittelyä ja Nato-asetuksen antamista) esimerkiksi kesään saakka ja odottaa Ruotsia, kuten tehtiin viime keväänä Nato-jäsenyyden hakemisen osalta.
Moinen odottelu vaatisi kuitenkin kansalta ja poliitikoilta kärsivällisyyttä, jota ei välttämättä sotaa käyvän Venäjän naapurimaasta löydy.
Suomalaiset päättäjät joutuvat nyt punnitsemaan, mikä on Suomen turvallisuuden maksimoinnin kannalta järkevintä.
