Naton pääsihteerin Jens Stoltenberg pyytää Japanilta ja Etelä-Korealta suoraa aseapua Ukrainalle. Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley kirjoittaa, että vielä muutama vuosi sitten pyyntöä ei olisi voinut edes esittää.
Kirsi CrowleyAasian-kirjeenvaihtaja
PEKING Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg lensi Etelä-Koreaan ja Japaniin pönkittämään sotilasliiton asemaa Kiinan naapurustossa. Idän suurvallan naapurimaissa turvallisuuspolitiikka on herkkä asia.
Kun Naton pääsihteeri patistaa näitä maita tarjoamaan Ukrainalle ammuksia, hän pyytää niiltä täyskäännöstä turvallisuuspolitiikassa.
Sekä Etelä-Korea että Japani ovat perinteisesti harjoittaneet varovaista puolustuspolitiikkaa. Etelä-Korean lainsäädäntö kieltää aseiden viennin aktiivisessa konfliktissa oleviin maihin. Se on kuitenkin myynyt viime aikoina miljardien eurojen edestä panssarivaunuja ja muita tarvikkeita muun muassa Puolalle, joka on voinut sitten lähettää omiaan Ukrainaan.
Japani on toisen maailmansodan tuhoisan häviönsä jälkeen harjoittanut perustuslain velvoittamana rauhanomaista turvallisuuspolitiikkaa, jonka mukaan sen joukot toimivat vain itsepuolustukseksi.
Molemmat maat miettivät kantaansa parhaillaan uusiksi, sillä uhka näyttää kasvavan. Japani päätti viime vuonna tuplata turvallisuusmenonsa seuraavan viiden vuoden kuluessa. Puolustusmenot nousisivat kahteen prosenttiin budjetista eli Naton suosittelemalle tasolle. Lisäksi ensimmäistä kertaa Japanin asevoimilla on oikeus tehdä ennakoiva vastaisku viholliskohteeseen. Japani aikoo ostaa muun muassa risteilyohjuksia Yhdysvalloista.
Pohjois-Korean jatkuvat ohjuskokeet ja Kiinan uhittelu lähialueilla ovat ykkössyitä haluun pönkittää puolustusta. Näistä uhista ja tarpeesta yhteistyöhön myös Stoltenberg muistuttaa maita. Lokakuussa Pohjois-Korean ballistinen ohjus lensi Japanin ilmatilan yli.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lujittanut tahtoa liittoutua vahvemmin lännen kanssa. Japanissa myös yleinen mielipide on kääntynyt aktiivisemman turvallisuuspolitiikan kannalle.
Japani ja Etelä-Korea ovat toimittaneet apua Ukrainaan, mutta toistaiseksi eivät aseapua.
Stoltenberg sanoi Soulissa, että tyrannian voi estää vain lähettämällä aseita Ukrainaan. Hän muistutti, että Euroopassakin on maita, jotka ovat aiemmin kieltäytyneet lähettämästä aseita konfliktialueille, mutta nyt ne ovat muuttaneet linjaansa.
Etelä-Korea ja Japani joutuvat kuitenkin elämään ison naapurinsa vieressä. Kiina pitää Naton laajentumisaikeita syynä Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan. Kiinalle Naton laajentuminen merkitsee kilpailijan Yhdysvaltain vaikutusvallan kasvua ja siten jännityksen kasvamista. Etelä-Korean ja Japanin suora aseapu Ukrainalle voisi Kiinan näkökulmasta näyttää entistä syvemmältä Naton jalanjäljeltä Aasiassa.
Kiina on älähtänyt, että Nato on jo sen takapihalla turvallisuusyhteistyötä tekevän Quad-liittoutuman kautta. Siihen kuuluvat Japani, Intia, Yhdysvallat ja Australia. Kiinan entinen ulkoministeri Wang Yi sanoi sitä Aasian Natoksi.
Yhdysvaltojen ilmavoimien kenraali Michael A. Minihan hämmästytti tällä viikolla arvioimalla suoraan, että Yhdysvallat ja Kiina voivat päätyä sotimaan vuonna 2025 Yhdysvaltain ja Taiwanin presidentinvaaleja seuraavana vuotena.
Silloin sota olisi vähintäänkin lähellä Etelä-Koreaa ja Japaniakin. Ukrainan sotaa tukiessaan ne näyttävät naapurilleen, kenen joukoissa ne seisovat konfliktitilanteessa.
