Hiilinielujen kasvattamisesta syntyi EU:ssa alustava poliittinen sopu pari viikkoa sitten. Riemunkiljahduksia ei kuultu, vaikka päätös on kaukana metsäteollisuuden pahimmista peloista, kirjoittaa taloustoimittaja Hannele Muilu.
Hiilinieluista syntyi EU:ssa alustava sopu pari viikkoa sitten vähin äänin. Metsäteollisuus ry, MTK tai neuvotteluja käynyt keskustalaisministerikään eivät hehkuttaneet tulosta, vaikka päätös meni monelta osin teollisuuden mieliä myöten. Pahimmat pelot eivät toteutuneet.
EU-komissio, parlamentti ja jäsenmaiden edustajista koostuva neuvosto pääsivät alustavaan sopuun siitä, miten EU-maissa kasvatetaan hiilinieluja tulevaisuudessa. Vaikka virallinen päätös vielä puuttuu, pääkohdat tuskin muuttuvat.
Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria koskeva asetus on kiteytynyt lyhenteeksi LULUCF. Kirjainrivi ei ole juuri teollisuuden tai metsänomistajien sympatiaa kerännyt.
Siihen nähden kuinka paljon asiasta etukäteen on kohkattu, sopu jäi pimentoon.
Varoiteltiin, että Suomen metsistä tulisi koko EU:n hiilinielupankki, jolloin Suomen metsien hiilinielut kompensoisivat esimerkiksi Saksan autoteollisuuden päästöjä. Nielut eivät olisikaan jäsenmaiden omia.
Metsäteollisuus pelkäsi hakkuumäärien rajoitusta, jos vaatimus hiilinielujen määristä asetetaan liian suureksi.
Tehtaita kaatuisi ja työpaikkoja katoaisi.
Politiikot ja lobbarit kertoivat, että Brysselissä metsä on monille sama asia kuin puisto. Metsänsä jo aikaa hakanneet eteläeurooppalaiset eivät ymmärrä modernia metsätaloutta.
”Kunnianhimo jäi matalaksi”
Hiilinielutavoite on osa EU:n laajaa ilmastopakettia. Edellinen hiilinieluasetus saatiin hädin tuskin valmiiksi, kun piti ryhtyä miettimään uutta EU:n kiristyneiden ilmastotavoitteiden takia.
Nielulaskelmissa tarkastellaan metsien kasvun ja hakkuiden erotusta. Mitä enemmän metsä kasvaa, sitä enemmän se sitoo hiilidioksidia.
Komission esitys ei lopulta ollutkaan Suomelle paha. Metsätalousväen pelot sen kun hälvenivät, kun parlamentti käsitteli esitystä keväällä. Ympäristövaliokunnan LULUCF-kannan pääneuvottelija, europarlamentaarikko Ville Niinistö(vihr.) totesi, että metsäteollisuus voi lopettaa pelottelut, sillä kunnianhimon taso jäi esityksessä matalaksi eikä Suomen tarvitse tehdä mitään.
Mallista tuli Suomelle parempi
Vanhaa mallia sovelletaan vielä vuoden 2025 loppuun. Vuosina 2026–2030 laskenta muuttuu, mutta nielutavoite pysyy Suomelle kohtuullisena.
Vanhassa mallissa laskentapa oli Suomelle huono, kun hiilinieluja verrattiin vuosiin 2000–2009, jolloin oltiin taantumassa ja metsiä hakattiin heikon kysynnän takia vähän. Kun talous virkosi, hakkuut lisääntyivät, ja hiilinielutavoite vaikeutui.
Uudessa mallissa vertailu tehdään vuosiin 2016–2018. Vuonna 2018 Suomessa hakattiin ennätysmäärä puuta, joten vertailujakso on Suomelle edullinen. Tästä johdettuna Suomen tavoitteena on nyt poistaa ilmakehästä 17,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2030. Esimerkiksi Ruotsilta vaaditaan yli tuplamäärä, 40 hiiliekvivalenttitonnia.
Suomi sai lisäksi säilytettyä hiilinielulaskennassa erillisjouston.
Kaudella 2026–2030 tarkastelu pohjautuu LULUCF-sektorin raportoituihin kasvihuonekaasutietoihin, mikä oli Suomen kannattama parannus.
Suomalaiset saivat kaiketi opetettua metsätaloutta Brysselissä muille. Ympäristökomissaarin kuskaaminen keväällä lahtelaiseen metsään ei kenties ollut turhaa.
Koska peli on yhä pahasti kesken, Metsäteollisuus vahvistaa lobbaustaan avaamalla helmikuussa Brysseliin oman toimiston (siirryt toiseen palveluun).
Pistevoitto tuli – mutta kovemmat taistelut odottavat
Etujärjestöjen rooliin kuuluu, että koskaan ei mene hyvin. Niin ne pysyvät tarpeellisina. Epäkohtia riittää korjattavaksi eikä hyvillä tuloksilla retostella.
Metsäteollisuudella ja muulla metsätaloutta puolustavalla koneistolla ei ole aikaakaan kunniakierroksiin, sillä seuraavat säädökset ovat jonossa.
Hiilinieluista otettiin pistevoitto ja mennään kohti seuraavia torjuntataisteluja.
Koko EU:n laaja ilmastopaketti Fit for 55 on edennyt loppusuoralle kolmikantavaiheeseen, jossa komissio, parlamentti ja jäsenmaat hierovat lopputuloksia.
Takavasemmalta koko ilmastopaketin ohi on pyyhältänyt komission ennallistamisesitys. Kulut ja vaaditut toimet on tällä hetkellä arvioitu Suomelle niin suuriksi, että ilmastopaketti kalpenee.
Hiilinielun pieneneminen on uusi uhka
Juhlintaa latistaa sekin, että vaikutuksia ja hintalappuja on esimerkiksi hiilinieluille hyvin vaikea laskea.
Hiilinielun kasvattaminen on myös entistä vaikeampaa.
Metsät ovat yhä hiilinielu, mutta nielu on pienentynyt, koska puuston kasvu on vähentynyt ja hakkuut ovat lisääntyneet.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan maankäyttösektori tuotti viime vuonna ensi kertaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin varastoi niitä. Maankäyttösektoriin kuuluvat maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous.
Hiilinielun kasvatus ei ole vain EU:n määräys, vaan Suomi pyrkii hiilinielun varassa täyttämään ilmastotavoitteita. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035.
Jos hiilinielun tuoma apu vähenee, päästöjä pitää vähentää enemmän esimerkiksi liikenteessä, lämmityksessä ja maataloudessa. Vaihtoehtona on ostaa päästöoikeuksia.
Ilmastopaneelin mukaan Suomi ei lukujen perusteella saavuta EU:n asettamaa maankäyttösektorin nettonielutavoitetta.
