Ruoan valmistuksessa ei tavoiteltu vain ainesten muuttamista helpommin sulavaan muotoon, vaan myös niiden maun parantamista.
Neandertalinihmiset kypsentämässä kasviksia. Kuvitus perustuu tutkimuksiin, joiden mukaan neandertalinihmisten ruokavalio oli varsin monipuolinen. Kuva: MAURICIO ANTON / SCIENCE PHOTO LIBRARY
Juha Merimaa HS
”Liota linssejä vedessä kuorineen. Murskaa ne kivellä. Sekoita niihin villiyrttejä, sekä kivellä rikottuja sinapin siemeniä ja pähkinärouhetta. Paista tahna nuotiossa kuumalla kivellä kunnes se alkaa hiiltyä. Tarjoa heti.”
Osapuilleen näin saattoi kuulua neandertalinihmisen ruokaohje 70 000 vuotta sitten. Näin kertoo Antiquity-lehdessä julkaistu tuore tutkimus kivikauden kasvisravinnosta.
Shanidarin luolassa oli ilmeisesti tulisija, tutkijat päättelevät. Kuva: Graeme Barker
Brittiläisten ja pohjoisirlantilaisten tutkijoiden yhteinen hanke tarkasteli kivikautisten aterioiden hiiltyneitä jäännöksiä, jotka löydettiin kaivauksilta Iranissa ja Kreikassa.
Iranissa Shanidarin luola-alueen löydöistä tehdyt analyysit paljastivat etenkin neandertalinihmiset luultua kunnianhimoisemmiksi kokeiksi.
Jos yleinen mielikuva on se, että kivikauden ihmiset kypsensivät tulella lähinnä lihaa ja söivät kasvit raakoina, tutkimus osoitti toista. He käsittelivät kasveja monilla tavoilla.
Neandertalinihmisten ja varhaisten nykyihmisten aterioiden hiiltyneitä jäännöksiä tutkittiin elektronimikroskoopeilla koostumisten selvittämiseksi.
Mikroskooppikuvat paljastivat yksityiskohtia muinaisten nykyihmisten ja neandertalinihmisten ruokavaliosta. Kuva: Liverpool John Moores University
Kiinnostavaa on esimerkiksi alussa mainittu linssien liottaminen. Se ilmeisesti toteutettiin nahkapussukoissa, koska neandertalinihmisillä ei ollut keraamisia astioita.
Ruoka valmistettiin kallion syvennykseen tehdyllä nuotiolla, joka vastasi kooltaan esimerkiksi grilliä nykymaailmassa.
Kaivauksia johtanut professori Chris Hunt kutsui syvennystä maailman vanhimmaksi tunnetuksi uuniksi Liverpoolin yliopiston tiedotteessa.
Ruoan valmistuksessa ei tavoiteltu vain ainesten muuttamista helpommin sulavaan muotoon, vaan myös niiden maun parantamista.
Neandertalinihmiset eivät kuorineet käyttämiään linssejä. Se jättää niihin katkeraa makua. Tätä he yrittivät välttää liottamalla ja murskaamalla linssit ennen paistamista.
Tämän lisäksi neandertalinihmiset maustoivat ruokaansa esimerkiksi villisinapilla.
”Tutkimus antaa tietoa kulinaarisen kulttuurin kehittymisestä jo hyvin varhain”, toteaa tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, arkeobotanisti Ceren Kabucku Cambridgen yliopiston tiedotteessa.
Tutkijat yrittivät myös valmistaa löytöjensä mukaista ruokaa, He käyttivät luolan läheisyydestä löytyneitä kasveja.
”Lopputulos muistutti hieman pannukakun ja litteän leivän välimuotoa. Lopputuloksessa on makoisa, pähkinäinen maku”, Hunt kommentoi The Guardianille.
Tutkimuksessa saatiin lisätietoa myös varhaisten nykyihmisen ruokavaliosta noin 12 000 vuoden takaa.
Kreikkalaisesta Franchthin luolasta löydettiin jäänteitä leipää muistuttavasta ruoasta, jota oli tehty jauhamalla hienoksi jauhoksi.
