Katalonian itsenäistymispyrkimyksiin liittyvät aiheet nostattavat suuria tunteita Espanjassa. ZUMAWIRE / MVPHOTOS

Espanjan pääkaupungin Madridin keskustassa nähtiin sunnuntaina suurmielenosoitus, kun maan oppositiojohtajat johdattivat joukkonsa Kolumbuksenaukiolle vastustamaan pääministerin odotettua päätöstä armahtaa vangitut katalonialaiset poliitikot.

Noin 25 000 ihmisen mielenosoittajajoukossa Plaza de Colónilla olivat mukana oikeistolaisen kansanpuolue PP:n ja äärioikeistolaisen Voxin johtajat Pablo Casado sekä Santiago Abascal.

Pääministeri Pedro Sanchez on antanut ymmärtää, että hallinto saattaa armahtaa yhdeksän vankeuteen tuomittua katalaanijohtajaa, jotka Espanjan korkein oikeus tuomitsi vuoden 2019 lokakuussa 9–13 vuoden vankeustuomioihin. Kolme muuta todettiin myös syylliseksi, mutta selvisivät ilman vankeutta. Tuomiot tulivat Katalonian vuoden 2017 itsenäisyysäänestyksestä ja sitä seuranneesta lyhyeksi jääneestä itsenäisyysjulistuksesta.

– Sanchez suunnittelee armahduksia laillistaakseen jatkuvan rikoksen, PP:n johtaja Casado sanoi.

– Se on historiallinen virhe, joka ei ratkaise mitään, ja vain estää hänen hallitustaan uppoamasta.

PP:hen kuuluva Madridin pormestari José Luis Martínez-Almeida puolestaan sanoi, että Sanchez voi armahtaa niin sanotut separatistit, mutta ”Espanjan kansa ei armahda häntä”.

Espanjalaislehti El Mundon viikko sitten julkaiseman mielipidetiedustelun mukaan yli 60 prosenttia espanjalaisista vastustaa ja vain 30 prosenttia kannattaa armahduksia.

Sanchez on puolustanut mahdollista tulevaa päätöstä sanomalla, että jatkuvan yhteiselon ylläpitäminen on sen arvoista huolimatta siitä, mitä neljä vuotta sitten tapahtui.

Katalonian paikallishallinto järjesti lokakuussa 2017 kansanäänestyksen itsenäistymisestä, jota Espanjan oikeusistuimet pitivät perustuslain vastaisena ja jota keskushallinto vastusti jyrkästi. Äänestäneistä peräti 92 prosenttia oli virallisten tulosten mukaan itsenäisyyden kannalla, mutta äänestysaktiivisuus jäi 43 prosenttiin. Siitä huolimatta katalaanihallinto presidentti Carles Puigdemontin johdolla julisti Katalonian itsenäiseksi.

Julistus ei saanut tukea ulkovalloilta. Espanjan perustuslakituomioistuin laittoi itsenäisyyden nopeasti jäihin, senaatti otti Katalonian hallintaansa ja pääministeri Mariano Rajoy hajotti Katalonian parlamentin. Kun katalaanijohdolle ladeltiin syytteet, Puigdemont ja osa hänen kabinetistaan pakenivat maasta. Ne, jotka jäivät, kuten varapresidentti Oriol Junqueras, saivat lopulta tuomiot.

Junqueras sai pisimmän eli 13 vuoden vankeustuomion. Hän johtaa katalonialaista nationalistipuolue ERC:tä, joka on Sanchezin hallinnon liittolainen. Junqueras julkaisi hiljattain kirjeen, jossa hän myönsi, että he tekivät virheitä itsenäistymisprosessin kanssa. Hän myös haluaisi Skotlannin tyyliin keskushallinnon kanssa sovitun laillisen kansanäänestyksen itsenäistymisestä, mutta tästä Madrid ei ole suostunut edes keskustelemaan.