Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Asuminen | Ympäristöministeriö tekemässä asuntojen esteettömyys­remontteihin tarkoitettuihin avustuksiin rajua leikkausta

Ministeriö esittää huomattavia leikkauksia esteettömyysremonteissa käytettyihin avustuksiin. ”Tässä käytännössä häviävät edellytykset tukea yksilöllisesti omassa arjessa selviämistä”, sanoo näkövammaisjärjestön asiantuntija.

Korjausavustuksilla on tuettu asuntojen korjaamista esteettömiksi sekä asuntojen kuntotutkimuksia. Avustusta voi käyttää esimerkiksi liikkumisesteiden poistamiseen, hissiin ja asunnon korjaamiseen ikääntyneelle tai vammaiselle sopivaksi. Kuva:  Mikko Hannula / Sanoma

Ympäristöministeriö esittää rajuja leikkauksia asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksiin.

Avustuksilla on tuettu asuntojen korjaamista esteettömiksi sekä asuntojen kunto­tutkimuksia. Valtion asuntorahaston kautta haettavaa avustusta voi käyttää esimerkiksi liikkumisesteiden poistamiseen, hissiin ja asunnon korjaamiseen ikääntyneelle tai vammaiselle sopivaksi.

Ensi vuodelle korjausavustuksiin on budjetoitu vain 450 000 euroa. Tähän vuoteen verrattuna avustukset vähenevät yli 90 prosenttia. Tänä vuonna niihin osoitettiin ympäristöministeriön budjetissa 6 250 000 euroa vuodessa.

Korjausavustuksiin tehty leikkaus oli prosentuaalisesti suurin tai ainakin suurimpia leikkauksia ympäristöministeriön talousarvioesityksessä.

Myös muut esteettömyysremonttien tukemiseen suunnatut määrärahat vähenevät huomattavasti.

”Huolta on”, sanoo sosiaalipolitiikan asiantuntija Veera Florica Rajala Suomen ruotsinkielisestä näkövammaisjärjestöstä (Förbundet Finlands Svenska Synsskadade rf).

”Suomessa on isoja puutteita esteettömyyden saralla. Määräraha, joka on nyt käytännössä poistumassa, on ollut yksi niistä asioista, jotka on hoidettu hyvin.”

Florica Rajalan mukaan esteettömyyskorvaukset ovat olleet tarpeellinen ja hyvin toimiva järjestelmä. Asunnon korjaaminen esteettömäksi auttaa niin ikääntyneitä kuin vammaisiakin selviytymään itsenäisesti.

”Avustuksella esimerkiksi puulämmitteisessä talossa asuva näkövammainen on voinut uusia lämmitysjärjestelmän. Puulämmitys on etenkin aikuisena näkönsä menettäneelle melkoinen turvallisuusriski”, hän sanoo.

”Jos määräraha häviää, tässä käytännössä häviävät edellytykset tukea yksilöllisesti omassa arjessa selviämistä. Ottaen huomioon Suomen ikärakenteenkin, tämä on todella huolestuttavaa.”

Fakta

Ikääntyneiden määrä kasvaa

Myös ympäristöministeri Maria Ohisalon (vihr) mukaan kyse on tärkeästä avustuksesta. Hän toteaa, että budjetin suuret linjat on tehty viime kevään kehysriihessä. Hän oli itse tuolloin vanhempainvapaalla.

”Ymmärrän sen huolen, mikä tästä on nyt noussut, kun katsotaan vain näitä momenttikohtia.”

Tällä Ohisalo viittaa siihen, että ympäristöministeriön talousarvion kohta ”avustukset korjaustoimintaan” ei ole ainoa kohta, jonka kautta rahaa ohjataan esteettömyys­korjausten tukemiseen.

”Tätä toimintaa pystytään tukemaan myös Valtion asuntorahaston kautta. Itse ajattelen, että momentilla ei ole väliä, kunhan sitä rahaa aidosti on käytössä.”

Kuitenkin myös valtion asuntorahaston korjausavustuksia ensi vuodelle on leikattu huomattavasti. Aiemman yli 30 miljoonan sijaan valtion asuntorahastosta ohjataan ensi vuonna korjausavustuksiin vain noin puolet, 15,6 miljoonaa euroa.

Kokonaan poistumassa on erillinen väestötappioalueille suunnattu tuki arava- ja korkotukivuokra-asuntojen kunnostamiseen ikääntyneille sopiviksi.

Kaiken kaikkiaan korjausavustuksiin ja -tukiin on ensi vuonna käytettävissä vain noin kolmasosa tämän vuoden summasta. Tänä vuonna käytettävissä oli yli 45 miljoonaa, ensi vuonna noin 16 miljoonaa.

Tukia on joka vuosi jäänyt käyttämättä hakemusten vähäisyyden vuoksi.

”Tältä vuodelta on jäämässä tätä rahaa käyttämättä, eli ensi vuonna tähän kyseiseen korjaustoimintaan olisi käytettävissä noin 21 miljoonaa euroa”, Ohisalo sanoo.

Viime vuonna korjausavustuksia myönnettiin yhteensä 26 miljoonaa euroa. Valtion asuntorahaston arvion mukaan määrärahat voivat loppua ensi vuonna kesken.

Ympäristöministeriö asetti jo kymmenen vuotta sitten tavoitteen miljoonasta esteettömästä asunnosta vuoteen 2030 mennessä. Nyt esteettömiä asuntoja on Suomessa noin 640 000.

Lähes puolet näistä saataisiin saada korjaamalla, Suomen itä- ja pohjoisosissa suurin osa.

Tavoitteeseen on mahdoton päästä pelkästään uudisrakentamisella, eikä etenkään ikääntymisen vuoksi esteettömyyttä tarvitsevilla edes olisi usein mahdollisuutta vaihtaa uuteen asuntoon.

Onko miljoonan esteettömän asunnon tavoite yhä voimassa, ministeri Ohisalo?

”Tämä on tärkeä tavoite enkä näkisi, että sitä olisi poistettu. Kun ajatellaan esteettömyyttä ja ikääntyvää Suomea, on erittäin tärkeää, että tätä rahaa on käytettävissä, ja sitä jatkossakin tulee olemaan.”