Vaasan hovioikeus tuomitsi keskiviikkona Juha Kalevi Lindroosin, 43, kuuden vuoden vankeusrangaistukseen avunannosta perussuomalaisten Keski-Suomen piirin vaalipäällikkö Pekka Katajan murhan yritykseen.
Erikoisen Vaasan hovioikeuden tuomiosta tekee se, ettei teolle ole kyetty osoittamaan päätekijää. Ketään ei ole siis tuomittu murhan yrityksestä.
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio kutsuu tuomiota harvinaiseksi. Hän sanoo, että avunantoon liittyviä kysymyksiä on pyöritelty korkeimmassa oikeudessa ja ne ovat lainoppineille tuttuja.
Pekka Kataja yritettiin murhata kotonaan Jämsässä 17. heinäkuuta 2020. Kaksi tuntematonta miestä tuli hänen kotiovelleen tyhjän postipaketin kanssa ja pahoinpiteli hänet vasaraa ja nyrkkejä käyttäen. Pete Anikari
Rikos on tapahtunut
Nuotion mukaan Vaasan hovioikeuden tuomio tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka päätekijää ei olekaan pystytty yksilöimään, itse teko (murhan yritys) täyttää rikoksen tunnusmerkistön, on oikeudenvastainen ja tahallisena päätekijälle syyksiluettava.
– On aivan selvää, että teko on tapahtunut tietoisesti ja uhria on lyöty monta kertaa vasaralla päähän. Siitä ei ole mitään epäselvyyttä, kertoo Nuotio.
Tuomion saaminen avunannosta ei edellytä sitä, että pääteko pitäisi lukea jonkun syyksi.
– Pääteon olemassaolo on välttämätön ehto. Vaikka päätekijä on selvittämättä, on täysin selvää, että rikos on tapahtunut niin, että joku on ollut siinä ovella ja käyttänyt sitä väkivaltaa. Sitä tekijää ei ole vain saatu selvitettyä.
Hyökkääjät veivät Katajalle tyhjän postipaketin, josta taltioitiin Lindroosin sormenjälki. Tämä yhdisti hänet suunnitelmaan. Oikeudenkäyntiaineisto
Kuin oppikirjasta
Näyttönä Lindroosin osallisuudesta tekoon esitettiin postipaketti, josta löytyi Lindroosin sormenjälki. Lindroosin kotoa löytyi myös vastaavaa teippiä. Hyökkääjä käytti pakettia tekosyynä, jonka varjolla hän pääsi Pekka Katajan asuntoon. Se oli siis osa suunnitelmaa.
Vaikka asiassa jäikin epäselväksi, oliko Lindroos itse ovella tekoaikaan, hänen osallisuutensa tekoon pystyttiin näin ollen näyttämään toteen, huomauttaa Nuotio.
Nuotion mieleen ei tule toista vastaavaa henkirikostapausta, jossa avunantaja olisi saanut tuomion.
– Sanoisin, tämä on korkeimman oikeuden käytännössä ja lainopin teoriassa ihan selkeä asia. Vähän kuin oppikirjaknoppi. Silti tämä on suhteellisen harvinainen tilanne, että avunantaja pystytään tuomitsemaan vaikka päätekijää ei ole löydetty.
