Pääjohtaja Christine Lagarden linjaukset voivat joko nostaa tai laskea asuntovelallisten lainankorkoja. Markkinat odottavat ennen kaikkea, miten Lagarde arvioi jatkotoimia.
Euroopan keskuspankin neuvosto on kokoontunut parin päivän ajan pilvenpiirtäjässä Frankfurtissa. Rahapolitiikan uusimmat päätökset putkahtavat tiedotteena ulos klo 15.15 Suomen aikaa.
”Markkinat” eli keskuspankkia seuraavat analyytikot, sijoittajat ja ekonomistit ovat yksimielisiä siitä, että luvassa on 0,5 prosenttiyksikön korotus nykyiseen kahden prosentin ohjauskorkoon.
Näin EKP seurailisi Yhdysvaltojen keskuspankki Fediä, joka nosti ohjauskorkoa keskiviikkona jo 4,50–4,75 prosentin vaihteluvälille. Fed viestitti myös aikovansa jatkaa rahapolitiikan kiristämistä.
EKP:n korkopäätös itsessään tuskin vielä vaikuttaa esimerkiksi yleisimpään asuntolainojen viitekorkona käytettyyn 12 kuukauden euriboriin, koska markkinat ovat hinnoitelleet sen jo korkoon sisään.
12 kuukauden euribor on noussut yli 3,4 prosenttiin EKP:n tiukentuneen linjan vuoksi. Vielä viime vuoden alussa korko oli nolla prosenttia.
Pääjohtaja Christine Lagarden kommentit tulevista koronnostoista taasen voivat joko nostaa tai laskea euriboreja.
Lagardelta odotetaan kantaa muun muassa siihen, miten energian selvä halpeneminen vaikuttaa tarpeeseen nostaa korkoja.
Lue lisää:
Miten paljon asuntolainojen korot voivat vielä nousta? Euroopan keskuspankki nostaa tänään taas korkoja ja linjaa korkopolitiikkaa
Korkojen nousu kurittaa suoraan 865 000:ta perhettä –suurimmalla osalla kotitalouksista ei ole lainkaan asuntolainaa
Toinen tärkeä linjaus: Valtionvelat
Keskuspankki voi kiristää rahapolitiikkaa eli hillitä inflaatiota myös pienentämällä tasettaan.
Jo joulukuussa EKP päätti, että se vetää markkinoille sijoittamaansa rahaa pois noin 15 miljardin kuukausivauhtia maalis–kesäkuussa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että viime vuosien kriisinhoidossa hankittuja velkapapereita ei enää sijoiteta uudelleen. Lagarde saattaa tänään kertoa lisäsuunnitelmista velkakirjojen suhteen.
EKP on hankkinut viime vuosina valtavia määriä euroalueen valtioiden velkaa omistukseensa. Kun keskuspankki poistuu markkinoilta, valtioiden on löydettävä liikkeellelaskemiinsa velkoihin uusia sijoittajia.
Valtioiden budjetointiin tämä voi tietää ongelmia. Energiakriisissä ne ovat laatineet kansalaistensa ja yritystensä tukemiseen kalliita apupaketteja, joita pitäisi rahoittaa pitkälti velalla tänä vuonna.
Maat joutuvat etsimään uusia ostajia velkapapereilleen, kun EKP vetäytyy markkinoilta.
Voit keskustella aiheesta 3.2. klo 23 saakka.
Lue lisää Suomen velkatilanteesta:
Valtion korkomenot kasvavat, ja iso osa velasta on Suomen pankille – miksi korkoihin pian hupenevat miljardit eivät palaa valtion kassaan?
