Euroalueen inflaatio on edelleen ”aivan liian korkealla” ja todennäköisesti pysyy Euroopan keskuspankin tavoitteen yläpuolella vielä pitkään.
Näin totesi EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde, joka oli maanantaina Euroopan parlamentin talousvaliokunnan kuultavana Brysselissä.
EKP pyrkii kahden prosentin inflaatioon keskipitkällä aikavälillä. Inflaatiotavoite on symmetrinen, eli sekä tavoitetta nopeampaa että sitä hitaampaa inflaatiota pidetään yhtä kielteisinä.
Lagarde totesi, että EKP:n työntekijät ovat joutuneet tarkastamaan tuoreimpia talouskasvuennusteita alaspäin.
EKP odottaa nyt talouden kasvavan 3,1 prosenttia tänä vuonna, 0,9 prosenttia ensi vuonna ja 1,9 prosenttia vuonna 2024.
Ennusteiden muuttaminen johtuu muun muassa kaasun toimitushäiriöistä, palveluiden kysynnän heikentymisestä ja kuluttajaluottamuksen laskusta.
EKP:n neuvosto on päättänyt kahdessa edellisessä kokouksessaan rahapolitiikan kiristämisestä. EKP nosti heinäkuussa ohjauskorkojaan 0,50 prosenttiyksikköä ja syyskuussa 0,75 prosenttiyksikköä.
”Tällä hetkellä odotamme nostavamme korkoja edelleen useiden seuraavien kokousten aikana. Tarkoituksemme on vaimentaa kysyntää ja estää inflaatio-odotusten nousu”, Lagarde totesi.
Hänen mukaansa paras panos, jonka rahapolitiikka voi antaa euroalueen talouteen, on hintavakauden varmistaminen keskipitkällä aikavälillä.
Vain kymmenen prosenttia kansallisista toimista oikeansuuntaisia
Romanialainen europarlamentaarikko Siegfried Mureşan (EPP-ryhmä) kysyi valiokunnan kokouksessa Lagardelta, miten euromaiden kansalliset finanssipoliittiset ratkaisut vaikuttavat keskuspankin inflaatioennusteeseen.
Pääjohtaja Lagarde vastasi, että tuleva hintakehitys on otettu huomioon inflaatioennusteessa. Ennusteeseen kuitenkin liittyy nykyoloissa paljon epävarmuutta.
Lagarden mukaan kansalliset ratkaisut, kuten energiatuet, voivat joko auttaa tai hankaloittaa rahapolitiikan välittymistä talouteen.
Hyviä keinoja ovat hänen mukaansa kohdennetut, räätälöidyt ja väliaikaiset toimenpiteet. Sen sijaan laajat, kaikille suunnatut toimenpiteet voivat kumota rahapolitiikan vaikutusta.
”Valitettavasti arvioni on, että vain noin kymmenen prosenttia nykyisistä toimista on kohdennettuja, räätälöityjä ja väliaikaisia.”
Saksalaismeppi Rasmus Andresen (vihreä ryhmä) totesi omassa puheenvuorossaan, että hänen mielestään keskuspankin ohjauskoron nostot eivät auta tuomaan energian hintaa alas eivätkä ne lopeta Ukrainan sotaa.
Hän kysyi Lagardelta, miksi keskuspankki suunnittelee nostavansa korkoja vielä useissa kokouksissa.
Lagarde vastasi, että keskuspankilla on symmetrinen kahden prosentin inflaatiotavoite. Pankin omien ennusteiden mukaan se ei pääse siihen vielä vuonna 2024.
Perusennusteessa inflaatio on tuolloin 2,3 prosenttia, huonossa tapauksessa 2,7 prosenttia.
”Siksi meidän on käytävä toimeen. Meidän täytyy tuoda kysyntä ja inflaatio-odotukset alas”, Lagarde sanoi.
”Olet oikeassa, minä en voi tuoda kaasun hintaa alas. Toivoisin, että pystyisin, mutta en pysty.”
