Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde oli maanantaina Euroopan parlamentin talousvaliokunnan kuultavana Brysselissä.
Hän lupasi, että keskuspankki kertoo joulukuussa keskeisistä periaatteista, joilla se aikoo vähentää APP-ohjelmansa joukkovelkakirjaomistuksia.
”On tarkoituksenmukaista, että tasekirja normalisoidaan ajan mittaan ennustettavalla tavalla”, Lagarde totesi.
Omaisuuserien osto-ohjelman APP:n ostot aloitettiin vuonna 2015.
Lagarde totesi, että euroalueen työttömyys oli syyskuussa historiallisen alhaisella 6,6 prosentin tasolla. Vahva työmarkkina luultavasti tukee palkkojen nousua.
"Sisään tuleva data viittaa siihen, että palkat nousevat."
Lagarden mukaan nykyisessä korkean inflaation ympäristössä finanssipolitiikkaa täytyy tehdä harkiten, jotta politiikkatoimet eivät lisää inflaatiopaineita.
”Taloudellisen tuen tulisi sen vuoksi olla kohdennettua, räätälöityä ja väliaikaista”, Lagarde totesi. Hän viittasi EU-maiden jakamiin energiatukipaketteihin.
Lagarden mukaan EKP on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio antoi hiljattain ehdotuksensa EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamiseksi. Hänen mukaansa EU tarvitsee kestävää talouspolitiikkaa.
Korkoja nostetaan vielä
EKP odottaa nostavansa korkoja vielä lisää, jotta inflaatio palaa takaisin tavoitteeseen eli kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä, Lagarde totesi.
Pääjohtajan mukaan EKP:n neuvoston päätökset ovat jatkossakin datapohjaisia, ja niitä tehdään kokous kokoukselta.
”Kuinka paljon ja kuinka nopeasti meidän pitää korkoja nostaa, se päätetään päivitettyjen näkymien pohjalta”, hän sanoi.
Hollantilainen europarlamentaarikko Esther de Lange (EPP) kysyi Lagardelta, mitä mieltä keskuspankki on EU-komission esityksestä, jossa kaasun hinnalle tulisi katto, jos tietyt ehdot täyttyvät.
Lagarde ei ottanut esityksen sisältöön kantaa. Hän kuitenkin totesi, että toimet ovat aina tehokkaampia silloin kun EU-maat tekevät ne yhdessä eivätkä erikseen.
”Käymme komission esityksen tarkasti läpi finanssimarkkinoiden vakauden näkökulmasta”, Lagarde lupasi.
Portugalilainen meppi Pedro Silva Pereira (S&D) puolestaan kysyi, näkyykö Lagarden mielestä merkkejä siitä, että inflaatio olisi jo saavuttamassa huippunsa.
Euroalueen inflaatio oli Eurostatin mukaan lokakuussa 10,6 prosenttia.
Lagarde totesi, että hän toivoo, että inflaatio saavutti lokakuussa huippunsa.
”En uskalla kuitenkaan sanoa niin. Olisin yllättynyt, jos niin kävisi. Inflaation takana olevat ajurit, kuten ruoan ja energian hinta, eivät anna syytä olettaa, että se laskisi nopeasti.”
Fed nostaa korkoja riuskemmin kuin EKP
Tšekkiläinen europarlamentaarikko Luděk Niedermayer (EPP) huomautti Lagardelle, että EKP:n ja Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin ohjauskorkojen välinen ero on huomattava.
Fed nosti kuun alussa ohjauskorkoaan 0,75 prosenttiyksiköllä eli 3,75–4,0 prosentin vaihteluvälille.
EKP nosti lokakuussa perusrahoitusoperaatioiden koron 2,00 prosenttiin, talletuskoron 1,50 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton koron 2,25 prosenttiin.
Lagarde vastasi, että jokaisella keskuspankilla on oma mandaattinsa ja oma vastuunsa. Ne eivät koordinoi rahapolitiikkaa keskenään.
”Korkoeroon on paljon historiallisia syitä. Fed ei ollut koskaan miinusmerkkisellä alueella. Inflaation syyt ovat erilaisia USA:ssa ja Euroopassa. Heidän työmarkkinansa on monenkertaisempi kireämpi kuin meidän”, Lagarde totesi.
