Finland

Elvytys | Suomi velkaantuu hurjaa vauhtia, mutta muuhun Eurooppaan verrattuna tahti on maltillinen – myös Ruotsin velkasuhde nousee Suomea nopeammin

Suomi velkaantuu hurjaa vauhtia, mutta muuhun Eurooppaan verrattuna tahti on maltillinen – myös Ruotsin velkasuhde nousee Suomea nopeammin

Suomi ottaa koronaviruspandemian takia lähes 11 miljardia euroa lisää velkaa. Velkasuhteet kasvavat myös muissa Euroopan maissa.

Valtiiovarainministeri Matti Vanhanen esitteli Suomen tulevaa budjettia keskiviikona.­

Bryssel

Koronaviruspandemian torjuntatoimet kasvattavat valtioiden velkamääriä ympäri Eurooppaa. Näin myös Suomessa. Suomi ottaa ensi vuonna lähes 11 miljardia euroa velkaa, mikä nostaa Suomen julkisen talouden bruttovelkasuhdetta arvion mukaan noin 70 prosenttiin.

Vielä vuonna 2019 Suomen velkaantumistaso oli 59,4 prosenttia. HS uutisoi torstaina, että asiantuntijat eivät pidä Suomen velkaantumista huolestuttavana, jos se jää lyhytaikaiseksi. Vaikeat ajat voivat kuitenkin koittaa vuosikymmenen loppupuolella, jolloin hoivamenojen odotetaan kasvavan.

Lue lisää: Joka neljäs valtion euro tulee nyt velkahanasta – Grafiikat näyttävät, miten nopeasti Suomen velkaantuminen kiihtyi

Perinteisesti julkisen velan haamurajana on pidetty 60:tä prosenttia, joka on EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen määrittämä jäsenmaiden velkaantumisen enimmäistaso. Sopimuksen mukaan velkatason tietyllä aikavälillä ylittävä jäsenmaa voi päätyä alijäämämenettelyyn, jonka tiukin seuraus on sakkorangaistus.

Euroopan unionin velkaantuneimmat maat suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat ennen koronakriisiä Kreikka, Italia, Portugali, Belgia ja Ranska. Kreikan velkakriisi syveni taloustietojen vääristelyn takia vuonna 2009 ja oli vähällä kaataa koko euroalueen.

Italia on jo pitkään ollut Euroopan komission huomion kohteena. Viime vuonna komissio päätti, ettei alijäämämenettelyä aloiteta, kun Italia ilmoitti taloutensa sopeutustoimista.

Koronaviruspandemia heitti velkakeskustelun täysin uuteen malliin. Euroopan unionin valtiovarainministerit päättivät maaliskuussa aktivoida ensimmäistä kertaa poikkeuslausekkeen, jonka mukaan jäsenmaat vapautetaan väliaikaisesti velkasuhde- ja alijäämärajoituksista.

Jäsenmaat saavat siis ottaa velkaa vapaasti ilman 60 prosentin rajoitusta. Ministerien mukaan poikkeus on välttämätön, jotta koronavirukseen liittyvät elvytystoimet saadaan nopeasti liikkeelle.

EU-jäsenmaat ovatkin ottaneet tai ottavat Suomen tavoin runsaasti lisää velkaa. Euroopan unioni myös velkaantuu yhdessä, sillä jäsenmaat hyväksyivät heinäkuussa 750 miljardin euron elvytyspaketin, johon komissio hakee lainaa markkinoilta.

Paketista 390 miljardia on avustuksia ja 360 miljardia on lainaa. Yksi yhteisen elpymispotin pääideoista on, etteivät EU:n valtioiden lainakulut ja taseet muodostu kohtuuttomiksi. Lainamuotoinen rahoitus kiinnostaa erityisesti velkatilaston kärkimaita, sillä komission lainaehdot ovat niille edullisia.

Suomen kohoava velkataso jää eurooppalaisittain vielä maltilliseksi. Esimerkiksi budjettikuristaan tunnettu Saksa on ottanut koronapandemian aikana runsaasti uutta velkaa.

Saksa kaavailee uutistoimisto Reutersin mukaan ensi vuoden budjettiin sadan miljardin euron velkasummaa ensi viikolla tulevassa budjettiehdotuksessa. Saksa on jo elvyttänyt 218 miljardin euron lainalla.

Valtiovarainministeri Olaf Scholzin mukaan Saksa palaa velkarajoituksiin aikaisintaan vuonna 2022. Euroopan suurin talous painui toukokuussa taantumaan, ja loppuvuoden luvuista odotetaan vielä synkempiä. Liittokansleri Angela Merkel on kuvannut koronakriisin talousvaikutuksia pahimmiksi sitten toisen maailmansodan.

Myös Ranska on ilmoittanut lisävelkaantumisesta. Tällä viikolla Ranskan valtiovarainministeriö ilmoitti kuitenkin, että tämän vuoden talousennuste näyttää hieman pelättyä valoisammalta. Talouden odotetaan supistuvan kymmenen prosenttia odotetun 11 prosentin sijaan, mikä hillitsee hieman velkaantumista.

Uutistoimisto Reutersin välittämien Ranskan talousennusteiden mukaan Ranskan bruttovelkasuhde on tänä vuonna 117,5 prosenttia ja ensi vuonna 116,2 prosenttia. Vuonna 2019 Ranskan velkasuhde oli 98,1 prosenttia.

Euroalueen ulkopuolinen Ruotsi on loistanut velkatilastojen hännänhuippuna. Vuonna 2019 Ruotsin julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli noin 35 prosentin bruttovelkasuhteella. Suomella vastaava velkasuhde oli yli 24 prosenttiyksikköä suurempi.

Lue lisää: Suomi otti taas lisävelkaa, Ruotsilla jäi jälleen rahaa yli: Mistä ero syntyy?

Nyt myös Ruotsi velkaantuu, ja ennusteiden mukaan hyvin nopealla tahdilla. Ruotsin hallituksen talousneuvonantajana toimiva Lars Calmfors arvioi SVT:lle, että Ruotsi saavuttaa 60 prosentin bruttovelkatason ensi vuoden loppuun mennessä.

Euroopan kokonaisvelkatasoon vaikuttaa elpymispaketin lisäksi Euroopan keskuspankki, jonka laajat velkakirjojen osto-ohjelmat ovat pitäneet lainakorot matalalla. Tämä on lisännyt valtioiden velanottohaluja.

Football news:

Van Dijk successfully operated after a knee ligament injury sustained in the game against Everton
Eriksen on why he doesn't play enough for Inter: Ask Conte
Alisson on van Dijk's injury: It was an optional action by Pickford, 100%
For public Masturbation, midfielder anjera El-Melali was sentenced to 18 months in prison on probation
We continue to collect the best team in history. Now the right-wing defenders of the
Ryan Giggs: It may be 15-20 years before the Manchester United title
Galaxy fired head coach Skelotto