Mailis Teiro poimi kirjeen postilaatikosta. Kirjeen päällä luki ”tasavallan presidentiltä”.
– En meinannut uskaltaa avata. Ajattelin, että se voi tarkoittaa jotakin ihmeellistä.
Kun hän miehensä Heikki Teiron kanssa avasi kirjekuoren, sieltä paljastui kutsu Linnan juhliin.
– Mitähän posteljooni mahtoi tuumata, Mailis taivastelee.
Saulin tukijoita alusta lähtien
Kutsu itsenäisyyspäivän vastaanotolle on osoitettu biologi Heikki Teirolle ja Mailis Teirolle, salolaiselle pariskunnalle, joka on asunut tasavallan presidentin Sauli Niinistön naapurissa. Omasta mielestään he ovat aivan tavallisia naapureita, ja kutsu yllätti heidät täysin.
– Meidät kutsuttiin varmaan siksi, että olemme olleet osana tukemassa Saulin poliittista uraa täällä, Heikki pohtii.
Juttu jatkuu kuvien jälkeen
Mailis ja Heikki Teiro ovat mielestään aivan tavallisia, ja ihmettelevät itsekin, miksi juuri heidät kutsuttiin itsenäisyyspäivän vastaanotolle tänä vuonna. Pete Anikari
Teirot ovat tunteneet Niinistön 60-luvun loppupuolelta lähtien. Niinistöllä oli sittemmin lakiasiantoimisto Salossa ja hän alkoi vaikuttamaan kunnallispolitiikassa. Siitä ura sitten jatkui Mäntyniemeen asti.
– Sauli on tullut koko ajan paremmaksi poliitikoksi, Mailis kehuu.
– Aika huippua, että meillä on Salosta tällainen kaveri presidenttinä. Tuomaritaidot kyllä auttavat, ei pelkällä maalaisjärjellä siellä pärjää, mutta Suomessa on hienoa, että kaikki pääsevät näyttämään, mitä osaavat.
Virallisesta kutsusta huolimatta pariskunta ei meinannut aluksi uskoa, että heidät todellakin oli kutsuttu Linnan juhliin. Pete Anikari
Meijeriltä Linnan juhliin
– Meille sanottiin, että jos presidentti kutsuu, niin silloin on mentävä, Mailis nauraa.
Hän kertoo, etteivät he olleet ottaneet kutsun saamista ensiksi todesta. Se oli niin yllättävää. Eipä olisi kaupunkilaistyttö 50-luvulla arvannut, että Linnan juhliin pääsee sen nuoren miehen kanssa, joka villapaita päällä seuraili häntä mökkitiellä.
Kun Mailis tuli Helsingistä viettämään kesää Kruusilaan, maito piti hakea meijeriltä. Siellä maitokannua täyttävä Mailis ihmetteli, kuinka nurkalla aina notkui eräs nuori mies. Samainen nuorukainen alkoi pian pyöräillä tiheään tahtiin kesämökin ohitse.
– Olin silloin noin 24-vuotias ja se oli sellainen kesäheilatapaus. Yhteiselämää on nyt kestänyt yli 60 vuotta, Heikki kertoo.
Mailis Teiro on saanut mitalin Lottien eteen tekemästään kuntoutustyöstä. Sen hän laittaa pukuun, jos hän menee kättelemään presidenttiparia itsenäisyyspäivänä. Pete Anikari
Salon kesälavoilla lähemmin tutustuneella parilla olisi nyt mahdollisuus päästä Presidentinlinnaan tanssimaan. Juhliin lähteminen on iso ruljanssi pynttäytymisineen ja matkoineen, mutta mitä enemmän Teirot siitä puhuvat, sitä enemmän he innostuvat ajatuksesta.
– Jos olisin nuorempi, odottaisin juhlia todella paljon, mutta monissa iltapukujuhlissa on tullut jo käytä. Onhan se jännää kyllä, Mailis pohtii.
Ohjelma ja tarjoilut ovat varmasti hyvin erikoisia ja niitä voi sitten muistella jälkikäteen.
– Vain kerran elämässä tulee sinne kutsu. Nyt kun pääsee haistelemaan aitoa tunnelmaa, niin nautitaan siitä, Heikki tuumaa.
Sota-ajan muisto
Mitä itsenäisyys sitten merkitsee?
– Ihan hirveästi, kuuluu vastaus.
– Saa elää vapaassa maassa ja sanoa oman mielipiteensä, Heikki sanoo painottaen demokratian tärkeyttä. Se ei ole itsestäänselvyys.
Heikki oli neljävuotias talvisodan syttyessä ja sota näkyi myös lapsen elämässä, vaikka Salo olikin kaukana eturintamasta. Mailis oli silloin toisella puolella Suomea.
Heikki Teiro on erityisen tyytyväinen kutsukorttiin laitetusta tittelistä ”biologi”, josta näkee, minkä työn parissa hän on tehnyt uransa. Ei tarvita mitään krumeluureja. Pete Anikari
– Olen syntynyt Karjalassa ja kaksinkertainen evakko, Mailis herkistyy vieressä.
– Olin alle yksivuotias kun äiti otti minut syliin ja vei pois Karjalasta kuorma-auton kyydissä. Kaikki eläimet jäivät navettaan kuolemaan.
Välirauhan aikana perhe palasi kotiinsa, mutta joutui taas lähtemään ja etsimään uutta kotia. Nyt Ukrainassa leiskuva sota muistuttaa Mailista omasta evakkoajastaan ja perheensä kokemista menetyksistä ja vaikeuksista.
– Kyllä karjalalaiset ovat selviytyjiä, ei muuten pääse Venäjän kynsistä. Saman näkee ukrainalaisista tällä hetkellä.
– Näin vanhempana Suomen itsenäisyyden arvokkuus korostuu. Ihan nousevat karvat pystyyn, kun välillä tapaa ihmisiä, jotka eivät tiedä mitään Suomen sodista.
