Arkistovideo: Iltalehteen yhteyttä ottanut näytti 2015, miten helppoa esimerkiksi puolueen suojattujen tietojen hakkerointi on. Kokoomus korjasi tietoturvaongelmansa sittemmin.

Keskusrikospoliisi on tyytyväinen Suomen julkisiin verkkopalveluihin kohdistuneen palvelunestohyökkäyksen tutkinnan tämänhetkisestä tuloksesta .

Syyskuussa tapahtunut hakkeri - isku kampesi runsaasti kansalaisten käyttämiä palveluja nurin . Esimerkiksi tunnistautumispalvelu Suomi . fi ja Verohallinnon sekä Kelan sähköiset asiointipalvelut kaatuivat . Myös poliisin verkkopalvelut kärsivät häiriöistä .

KRP kertoi tiistaina, että se on selvittänyt iskuista epäillyn henkilöllisyyden . Hän on 1990 - luvun alkupuolella syntynyt suomalainen mies .

KRP myös kertoi, että mies on jo kuollut .

– Epäilty oli kuollut aikaisemmin, mutta päädyimme häneen omilla selvityksillämme kuoleman jälkeen, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Leponen kertoo Iltalehdelle .

Esitutkinta on vielä kesken, koska KRP selvittää iskujen mahdollisia yhteyksiä aiempiin palvelunestohyökkäyksiin .

”Taustassa ei mitään poikkeavaa”

Valtion julkishallintoon kohdistunut hyökkäys tuli ilmi syyskuun lopulla . Juuri samoihin aikoihin KRP oli tehnyt poikkeuksellisen laajan kotietsintäoperaation Saaristomerellä toimivan Airiston Helmen kiinteistöihin .

Herkkään hetkeen osunut hakkeritoimenpide herätti jo epäilyksiä siitä, oliko kyse vieraan vallan vaikuttamisyrityksistä . Viimeksi Venäjän kybertoiminta on herättänyt spekulaatiota Naton sotaharjoituksessa pohjoisessa Skandinaviassa .

Syyskuun tapauksessa totuus oli teorioita kotikutoisempaa . Leponen sanoo, että epäillyn kotimaisuus ei yllättänyt KRP : tä .

– Lähdimme tutkinnassa siitä, että epäilty voi olla missä päin maailmaa tahansa . Se sisälsi mahdollisuuden, että tekijä on suomalainen .

Tekijä vaikuttaa toimineen ainakin lähtökohtaisesti yksin . Huomiota herättää myös puhtoinen historia . Mainittavia rikoksia ei ole, tutkinnanjohtaja arvioi .

– Ei epäillyn taustassa ole mitään poikkeavaa tai sellaista, mikä osoittaisi, että hän tekisi tällaista .

Leponen lisää, että toiminnassa ei näy erityistä suunnitelmallisuuttakaan . Rikoskomisarion mukaan vastaavaan hyökkäykseen ryhtyminen vaatii tietotaitoa erilaisista järjestelmistä ja ylipäänsä koko tietoinfrasta .

Vaihtoehtoisesti kyberrikollinen voi myös ostaa hyökkäysapua pimeän internetin suojassa . Tähänkin ryhtyminen vaatisi ymmärrystä : Leponen arvioi, että maallikko ei edes osaisi suunnitella vastaavaa .

– Motiivia emme voi kuin valistuneesti arvailla, eikä meillä ole arvaustakaan vielä tällä hetkellä . Jatkamme jälkien selvittämistä, Leponen lisää .

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

KRP:n käsityksen mukaan mies toimi yksin ennen kuolemaansa. Hyökkäyksillä voi olla yhteyksiä aiempiin vastaaviin tapauksiin Suomessa, minkä johdosta esitutkinta jatkuu. ISMO PEKKARINEN/AOP

Taiteellista poliisiajattelua

KRP laittoi tutkintaan runsaasti resursseja . Rikoskomisario kiittää koko tutkijaryhmää tuloksekkaasta työstä . Yksittäisen epäillyn seulominen ei ole jokapäiväinen lopputulos palvelunestohyökkäysten kitkemisessä . Tapaukset tulevat KRP : lle useimmiten ilman vihjeitä tekijöistä .

– Kyllä se on merkittävä juttu . Täytyy antaa koko tutkintaryhmälle iso kiitos . Näiden selvittäminen on äärimmäisen vaikeaa, ja siihen on uhrattu huomattava määrä työtunteja .

– He osasivat käyttää myös mielikuvitusta . Laatikon ulkopuolelta ajattelua tämä on vaatinut, mutta merkittävää kuitenkin .

Leponen kuitenkin vaikenee KRP : n menetelmistä .

– He ovat olleet luovia . Kun iskettiin päätä seinään, yritettiin toista kautta, tutkinnanjohtaja muotoilee .

Suomeen kohdistuvien kyberuhkien ei voi Leposen mielestä osoittaa tulevan leimallisesti ulkomailta . Osaltaan kantaan voi vaikuttaa se, että kansainvälisiä selkkauksia tutkii nykyään myös Puolustusvoimat .

Syyskuun 26 . päivän palvelunestohyökkäyksestä teki rikosilmoituksen Väestörekisterikeskus . KRP : n mukaan epäilty tekijä toteutti useampia erillisiä hyökkäyksiä, ja ne alkoivat jo loppukesästä . Tapauksen rikosprosessi loppuu poliisitutkinnan valmistumiseen, koska epäilty on kuollut . Samasta syystä nuoren suomalaismiehen asema jää lopullisesti ainoastaan rikoksesta epäillyksi .

Epäillyt rikokset ovat törkeitä tietojärjestelmän häirintöjä . Nimike on rikoslain vakavammasta päästä : siitä tuomittaisiin vähintään neljä kuukautta ja korkeintaan neljä vuotta vankeutta .