Esko Nikkarin elämä katkesi kesken uran – rakastettu näyttelijä ei kumarrellut Jouko Turkkaakaan

Juureva ja päättäväinen näyttelijä Esko Nikkari oli haluttu työtoveri, jonka elämä katkesi liian varhain. Hän vastusti Jouko Turkan käskyjä terävästi.

– Oottako työ miten perso savumuikkuloille?

– Ei minun tarvitse syödä. Eiköhän Jalmari olla sinuja?

– Minun puolesta. Jo mie sinnuu rintamalla villaukselta näin.

Jalmari Pesosen rauhallinen keskustelu viikatemiehen kanssa on Kivenpyörittäjän kylän (1995) pysäyttävä hetki, joka jää suomalaisen elokuvan historiaan. Hattu kourassa tingaten Jalmari saa elämältä lisäaikaa maanantaille, iltalypsyyn saakka.

– No, kiitti palijon.

Jalmaria esitti unohtumaton Esko Vilhelm Nikkari, joka ehti työskennellä näyttämöllä, televisiossa ja yli 70 elokuvassa.

Esko Nikkarin, isoveli Eeron ja pikkuveli Kaukon isä Nestor Wilhelm ”Ville” Nikkari oli harrastanut mieskuoroa ja teatteria. Lapualaiselta harrastelijanäyttämöltä Esko Nikkarikin sitten Vaasan kaupunginteatteriin poimittiin.

Kohta ovet aukesivat myös Yleisradion tv-tuotantoihin ja kuunnelmiin. Vuosien 1963—1965 näyttelijälakko avasi hänen tapaisilleen lahjakkuuksille ja persoonallisuuksille ohituskaistoja ammattilaisuuteen. Sitä ennen veljekset Esko ja Eero Nikkari olivat ehtineet tienata Ruotsissa metsätöissä ja telakalla.

Pohjalaisuus, raavas ruumiillinen työ ja painiharrastus olivat koulineet Esko Nikkarista hahmon, joka ei hötkyillyt kouluja käyneiden teatterilaisten edessä.

Myöhemmin Helsingin Kaupunginteatterin Runar ja Kyllikki -näytelmässä pelätty Jouko Turkka komensi kaikki näyttelijät pomppimaan samanaikaisesti.

”Esko sanoi, että hän ei sitten hypi, saatana”, muisteli veli Kauko Nikkari Ilkka-Pohjalaisen haastattelussa.

Esko Nikkari oli haluttu työtoveri silti – tai ehkä juuri siksi. Samassa haastattelussa Aki Kaurismäki muistelee, kuinka tämä aina arvosti koko näyttelijäryhmää ja muutakin työryhmää – tasapuolisesti taidoista tai kokemuksesta riippumatta.

Lue lisää: Suomen työllistetyimmät näyttelijät.

Akin käsikirjoittama ja Mika Kaurismäen ohjaama Arvottomat (1982) olikin käännekohta paitsi kotimaiselle elokuvalle, myös Nikkarille. Rikollispomo Hagströmin hahmo sai Nikkarin vesurilla veistetystä hahmosta uskottavuutta ja uhkaa.

Aki Kaurismäki oli nähnyt, mihin Nikkari pystyy, ja siirsi hänet rosvon roolista rikostarkastajaksi omaan esikoisohjaukseensa Rikos ja rangaistus (1983). Näyttelijänskaalassa löytyi, ja yhteistyö jatkui esimerkiksi elokuvissa Varjoja paratiisissa (1986), Ariel (1988) ja Mies vailla menneisyyttä (2002).

Viiksekkääseen konkarinäyttelijään luottivat usein myös elokuvissaan Timo Koivusalo ja Kivenpyörittäjän kylän ohjannut Markku Pölönen.

Esko Nikkari syntyi Lapualla vuonna 1938, ja kuoli vain 68-vuotiaana vuonna 2006, kesken menestyksekkään uransa.

Hänen oman elämänsä viikatemiestä avustivat sydänvika ja keuhkokuume. Näyttelijä haudattiin koivujen katveeseen Simpsiön hautausmaalle, Ville-isän ja Martta-äidin viereen. Vuoden 2006 Ilta-Sanomat kertoi, että viimeisenä veisattiin Maa on niin kaunis.

Lue lisää: Esko Nikkari haudattiin.

Nikkarin voi nähdä Yle Areenassa elokuvissa Pieni pyhiinvaellus, Rikos ja rangaistus ja Tulitikkutehtaan tyttö.