Ursula von der Leyenin puheen virhe ja sen oikominen noteerattiin myös venäläismedioissa. Propagandavoitto jäi kuitenkin pieneksi, arvioi mediatutkija.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen joutui keskiviikkona kiusalliseen tilanteeseen, joka liittyi hänen puheessaan olleeseen virheeseen ja siitä kuvatun videon myöhempään editointiin.
Von der Leyen julkaisi Twitterissä sekä komission verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun) edellisenä päivänä nauhoitetun lyhyen puheen, jossa hän vaati Venäjää tilille sotarikoksista Ukrainassa.
Puheen sanoma hukkui videossa olleen virheen ja sen selittelyn alle.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut kuolemaa, tuhoa ja sanoinkuvaamatonta kärsimystä. Me kaikki muistamme Butšan kauheudet, von der Leyen sanoi puheessaan.
Tässä kohtaa videossa on ilmiselvä leikkauskohta, ennen kuin von der Leyen jatkaa:
– Venäjän on maksettava hirvittävistä rikoksistaan, mukaan lukien hyökkäämisestä itsenäiseen valtioon.
Alkuperäisessä puheessaan von der Leyen sanoi välissä:
– On arvioitu, että yli 20 000 siviiliä ja yli 100 000 Ukrainan armeijan sotilasta on kuollut tähän mennessä.
Alun perin julkaistua videota editoitiin sen jälkeen, kun Ukraina älähti asiasta.
Ukrainan presidentinkanslian tiedottaja Serhii Nykyforov kommentoi maan yleisradioyhtiö Suspilnelle (siirryt toiseen palveluun), että Ukrainan kärsimät tappiot ovat arkaluontoista tietoa ja niistä voi kertoa ainoastaan asevoimien komentaja, puolustusministeri tai presidentti.
Samaa sanoi asevoimien tiedottaja Bohdan Senyk, joka ei suostunut vahvistamaan lukuja Ukrainska Pravda -lehdelle (siirryt toiseen palveluun).
Euroopan komission tiedottaja Dana Spinant oikaisi virheen Twitterissä. Hänen mukaansa ”ulkoisista lähteistä” saaduilla luvuilla oli tarkoitus viitata sekä kuolleisiin että haavoittuneisiin – ei siis vain kuolonuhreihin, vaikka von der Leyen näin alkujaan sanoi.
Englanniksi sanaa casualty voidaan käyttää kuvaamaan sekä kuolleita että haavoittuneita, mikä voi joskus johtaa sekaannuksiin.
Von der Leyen käytti englanninkielisessä puheessaan myös hieman epätyypillistä ilmaisua military officers, mikä suoraan suomeksi käännettynä viittaisi armeijan upseereihin. Hänen on kuitenkin tulkittu tarkoittaneen sotilaita yleisesti.
Esimerkiksi kenestä tahansa poliisista voidaan arvosta riippumatta käyttää englanniksi ilmausta police officer.
Ukraina ja Venäjä pitävät tappiot vakan alla
Arvio 100 000 kuolleesta ja haavoittuneesta ukrainalaissotilaasta on sama, jonka esimerkiksi Yhdysvaltain asevoimien komentaja Mark Milley esitti marraskuun alkupuolella (siirryt toiseen palveluun).
Milley sanoi, että venäläissotilaita on Ukrainassa kaatunut ja haavoittunut yhteensä yli 100 000, ja että Ukrainan tappiot ovat todennäköisesti samaa luokkaa.
Luvut ovat arvioita, joita ei ole mahdollista vahvistaa. Sekä Ukraina että Venäjä ovat hyvin vaitonaisia omista tappioistaan ja ovat ilmoittaneet paljon tätä alhaisempia lukuja.
Myöskään siviilejä ei sodassa ole vahvistettu kuolleen niin paljon, kuin von der Leyen sanoi alkuperäisellä videolla.
Esimerkiksi YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (OHCHR) tämän viikon tietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Ukrainassa on kuollut ja haavoittunut yhteensä 17 023 siviiliä.
OHCHR sanoo, että todellinen kuolleiden ja haavoittuneiden siviilien lukumäärä on todennäköisesti paljon suurempi, mutta tätä enempää ei ole pystytty vahvistamaan.
Venäjän propagandavoitto jäi pieneksi
– Kiusallinen viestinnän epäonnistuminen, tiivistää tapauksen tutkijatohtori Teemu Oivo Itä-Suomen yliopistolta.
Venäjän mediaan perehtynyt Oivo kertoo, että asia on noteerattu jossain määrin venäläisissä viestimissä, mutta pääuutiseksi se ei ole yltänyt.
Ukrainassa olevat venäläisjoukot pääsivät sanomaan Venäjän television haastattelussa, että von der Leyenin ilmoittama luku kuolleista ukrainalaissotilaista kuulostaa heistä uskottavalta.
Venäjän valtiolliset uutistoimistot ovat uutisoineet aiheesta ja niiden kautta asia on levinnyt myös pienempiin medioihin.
Jotkut kommentaattorit ovat Oivon mukaan puskeneet tarinaa, että länsi työntää ukrainalaisia tykinruoaksi. Myös sosiaalisen median puolella epämääräiset käyttäjätilit ovat ilkkuneet asialle.
Sekä Venäjä että Ukraina puhuvat mieluummin vastapuolen tappioista kuin omistaan. Niin suurta propagandavoittoa Venäjä ei ole kuitenkaan von der Leyenin puheesta saanut, kuin voisi ehkä olettaa.
– Tappiot ovat arka paikka myös Venäjälle. Jos Ukrainan tappioihin kohdistetaan liikaa huomiota, riskinä on, että venäläisten mieliin ja keskusteluihin nousevat myös omat tappiot. Se on kaksiteräinen miekka, Oivo sanoo.
”Kömpelö pelastusyritys”
Von der Leyenin puheen editoiminen jälkikäteen aiheutti sen, että virhe on saanut myös länsimaissa paljon enemmän huomiota kuin se muuten olisi saanut, Oivo arvioi.
– Jos nykyisessä mediaympäristössä jotain sanoo, sitä ei voi enää takaisin ottaa. On erikoista, että lähdettiin leikkaamaan näitä videopätkiä. Se ei poistanut alkuperäistä viestiä vaan päinvastoin lisäsi sen näkyvyyttä.
Twitterissä kiertävät nyt laajasti videot, joissa näytetään von der Leyenin leikattua ja leikkamatonta puhetta rinnakkain.
Tarpeellista ja toimivaa oli sen sijaan Oivon mukaan se, että komission tiedottaja Spinant oikaisi alkuperäisen videon asiavirheen.
Oivo sanoo, että joissakin venäläismedioissa on myös kerrottu Spinantin tarkentaneen, että luvulla viitattiin sekä kaatuneiden että haavoittuneiden määrään.
– Vaikka pelastusyritys oli hirvittävän kömpelö, oikaisu on mennyt myös Venäjän puolella läpi jonkin verran. Sinänsä oikaisu ei ollut niin toivoton kuin olisi voinut kuvitella.
Lähteet: Reuters, AFP
