12 kuukauden euribor voi kivuta kolmen prosentin tuntumaan ensi vuonna.
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus. Kuva: Joonas Salo / IS
STT, Nina Törnudd
Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko, eli 12 kuukauden euribor on viime päivinä heilahdellut hyvin vauhdikkaasti. Viime viikon tiistain 2,625 prosentista laskeuduttiin tämän viikon keskiviikkona 2,363 prosenttiin. Torstaina noteeraus kipusi taas 2,47 prosenttiin.
Asuntolainan korontarkistuspäivälle osunut taso määrää, millä tasolla korkoa tulevan vuoden ajan maksetaan, joten huono tuuri euriborin vuoristoradalla maksaa lainanottajalle selvää rahaa.
Asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo STT:lle, että viime aikojen poukkoilu on hyvin poikkeuksellista ja heijastaa epävarmuutta siitä, millaisia korkopäätöksiä Euroopan keskuspankki EKP ensi kesään mennessä tekee.
Euribor-korot heijastavat ja varsinkin 12 kuukauden euribor ennakoi EKP:n ohjauskorkoa. Ne määräytyvät pankkien välisten vakuudettomien korkotarjouksien perusteella. Korkoja määrittävässä paneelissa on mukana 18 eurooppalaista pankkia, joiden joukossa ei tällä hetkellä ole yhtään pohjoismaista pankkia.
Toinen syy heiluntaan on Brotheruksen mukaan se, että 12 kuukauden koroilla ei ole pankkien välillä kovin paljon kauppaa, joten luku perustuu enemmän pankkien arvioihin siitä, mille tasolle korot asettuisivat. Lyhyemmät euriborit ovat pysyneet paljon vakaampina kuin 12 kuukauden korko.
– Kun pankkeja ei ole enää mukana niin paljon ja edustavasti, voivat arviot heilahdella aika runsaasti. Tällä laskentamenetelmällä lyhyemmät euriborit ovat luotettavampia ja todellisempia.
Kun Italiasta on paneelissa mukana kaksi suurta pankkia, voivat Italian pankkisektorin ongelmat näin ollen myös heijastua siihen, millaista korkoa suomalainen asuntovelallinen lainastaan maksaa.
Hypo ja monet muut pankit ennakoivat nyt, että 12 kuukauden euribor voi ensi kesään mennessä saavuttaa huippunsa kolmen prosentin tuntumassa.
– Se nousisi selvästi nykytasolta, mutta ei enää radikaalisti. EKP:n suunta voisi ehkä vuonna 2024 olla taas laskeva, Brotherus arvioi.
Samalla tilanteeseen liittyy poikkeuksellisen suurta epävarmuutta.
– Keskuspankin pitäisi ajatella vain rahapolitiikkaa, mutta ulko- ja turvallisuuspoliittisen ympäristön vaikutukset koko yhteiskuntaan ovat aika läpitunkevat. Tilanteessa, jossa puhutaan ydinaseiden käyttämisestä Euroopassa, on aika hankalasti arvioitavia vaikutuksia, Brotherus sanoi.
EKP viestii jatkavansa korkojen hilaamista ylöspäin
Muutos korkotasoissa on ollut hyvin nopeaa, ja se on näkynyt myös asuntokaupan hidastumisena Suomessa ja muualla.
Kahdentoista kuukauden euribor nousi negatiivisesta plussan puolelle vasta huhtikuussa tänä vuonna. EKP lähti kesällä nostamaan ohjauskorkojaan ja on nyt vaikeassa ristipaineessa.
– Pitäisi hillitä inflaatiota, mutta ei niin paljon, että se aiheuttaisi ongelmia työllisyydelle ja talouskasvulle. Se on aika vaikea tai mahdoton nuorallatanssi, Brotherus sanoi.
Euroalueen inflaatio on nyt kymmenen prosentin luokkaa, joten oppikirjamaisesti nyt pitäisi nostaa korkoa ja kiristää rahapolitiikkaa. Mutta samalla näkyy selvästi, että euroalueen talous on vaipumassa taantumaan. Kun taantumaa sysää työttömyyden nousuun, tulee talouteen enemmänkin deflaatiopaineita.
Tähän asti EKP:n suunnalta kuuluneet kommentit ovat olleet tiukkoja. Torstaina julkaistu pöytäkirja keskuspankin edellisestä korkokokouksesta kertoi, että hallintoneuvoston jäsenten keskuudessa oli suuri enemmistö joka puolsi toteutunutta 0,75 prosenttiyksikön korotusta.
Uutistoimisto AFP:n haastatteleman konsulttiyhtiö Capital Economicsin pääekonomisti Andrew Kenningham ennakoi, että lokakuun lopulla pidettävässä korkokokouksessa voi olla tulossa prosenttiyksikön korotus.
Myös EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on viestinyt, että korkojen nostoa on syytä jatkaa euroalueen inflaation nujertamiseksi.
