Ulkoministeriön oikeuspäällikkö Suvanto: Esitykseen ei tullut sisällöllisiä muutoksia lausuntojen perusteella
Ulkoministeriön oikeuspäällikkö Kaija Suvanto sanoi, ettei Nato-esitykseen tehty sisällöllisiä muutoksia lausuntojen perusteella.
Sen sijaan esitystä syvennettiin ja täydennettiin palautteen avulla.
– Valtioneuvoston ja tasavallan presidentin osalta avattiin enemmän utva ja tp-utvan toimintaa virkamiesvalmistelua, mikä liittyy Naton toimintaan. Taloudellisia vaikutuksia ja vaikutuksia viranomaistoimintaan täydennettiin, Suvanto sanoi.
Suvannon mukaan myöhemmin tarkastellaan sitä, onko tarpeen tehdä muutoksia lainsäädäntöön myöhemmin jäsenyyden takia.
Haavisto: Eduskunnan kanssa ei ole käyty ennakkoon keskustelua
Ulkoministeri Haavisto ei ole käynyt keskustelua eduskunnan kanssa siitä, kuinka pitkälle esitystä halutaan viedä.
– Nyt näyttää mahdolliselta, että Unkarin ratifiointi tulisi helmikuun alussa. Turkin ratifioinnin eteen tehdään koko ajan töitä, Haavisto sanoi.
Hallituksen ajatuksena on ollut se, että Suomen pitää olla valmis heti, kun ratifioinnit Unkarista ja Turkista tulevat.
Seuraavat eduskuntavaalit pidetään huhtikuun alussa 2023. Haaviston mukaan seuraava eduskunta voi jatkaa siitä, mihin edellinen on jäänyt esityksen käsittelyssä.
UIkoministeri sanoi, ettei hallituksen rakoilu ole vaikuttanut esityksen jättämisen nopeuttamiseen. Ajatuksena on ollut, että eduskunta saisi mahdollisimman paljon aikaa esityksen läpikäyntiin.
Ulkoministeri Pekka Haavisto: Nato-esityksen eteneminen on tärkeää Suomelle
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi medialle, että hallitus on jättänyt tänään esityksen eduskunnalle Nato-jäsenyydestä.
– On tärkeää, että eduskunnalla on tarvittava aika käsitellä Suomen liittymistä Natoon, Haavisto totesi.
Haaviston mukaan Suomi ja Ruotsi ovat valmiita liittymään Natoon, kun kaikki jäsenmaat ovat ratifioineet liittymiset.
Haaviston mukaan Nato-esitys keräsi paljon lausuntoja osakseen. Yhteensä lausuntoja annettiin noin 1600 kappaletta.
– Suurin osa lausunnoista tuli yksittäisiltä ihmisiltä. Kaikki lausunnot on huomioitu esityksessä, Haavisto sanoi.
Haaviston mukaan eduskunnan päätös liittymisestä voidaan tehdä yksinkertaisella enemmistöllä, koska kyse ei ole merkittävän toimivallan siirtämisestä kansainväliselle järjestölle.
Valtioneuvosto jättää tänään maanantaina eduskunnalle esityksen Suomen Nato-jäsenyydestä. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) vastaa heti istunnon jälkeen median kysymyksiin.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet on ratifioinut jo 28 Naton jäsenmaata. Jäsenhakemuksien ratifiointia odotetaan vielä Turkilta ja Unkarilta. Unkari on luvannut ratifioida maiden hakemukset helmikuussa.
Haavisto: En halua spekuloida hallituksen hajoamisella
Ylen toimittaja Kristiina Tolkki kysyi tiedotustilaisuudessa siitä, mitä Nato-esitykselle tapahtuu, jos hallitus hajoaa.
Hajoamisella on spekuloitu jo viikkoja, kun hallituspuolueiden toraisat välit ovat pulpahtaneet julkisuuteen eduskunnassa.
– En halua spekuloida hallituksen hajoamisella. Uskon, että hallitus pysyy toimintakykyisenä vaaleihin saakka, Haavisto sanoi.
Esitys etenee nyt eduskuntaan ja se voi tehdä asiasta lopullisen mietinnön. Eduskunnan äänestyksen jälkeen asia etenee tasavallan presidentin pöydälle.
– Presidentti tekee asiasta viimeisen päätöksen, Haavisto sanoi.
Toisin sanoen hallitus on tehnyt asiassa oman osuutensa esityksen osalta, mutta Haaviston mukaan toimintakykyistä hallitusta tarvitaan muun muassa neuvotteluissa Turkin ja Unkarin kanssa.
Turkki ja Unkari eivät ole vielä ratifioineet Suomen sopimusta.
Haavisto nosti esille myös sen, että kansainvälisessä tilanteessa voi tapahtua nopeita muutoksia kuten Nord Stream -kaasuputkien räjähdyksissä ja Puolan ohjusiskuista voidaan nähdä. Tämäkin takia tarvitaan Haaviston mukaan toimintakykyinen hallitus.
