Voisiko Suomen aiempi ratifiointi aiheuttaa rypyn Suomen ja Ruotsin suhteeseen?
– Fundamentaalista estettä sille ei ole, että toinen maa estyisi kokonaan Naton jäsenyydestä, Haavisto päättää tiedotustilaisuuden.
Unkari on sanonut aiemmin, että se voisi ratifioida Suomen jäsenyyden maaliskuussa.
Siitä ei ole kuitenkaan kuulunut mitään uutta. Unkarin ulkoministeri sanoi, että Unkarin parlamentti käsittelee asiaa helmi-maaliskuussa.
Unkarin ulkoministerin mukaan Unkarin hallitus on sitoutunut tähän aikatauluun. Tarkempaa aikataulua emme ole kuitenkaan saaneet, Haavisto painottaa.
Vaikka Suomi monesti muistuttaa pitkästä yhteisestä maarajastaan Venäjän kanssa, myös Ruotsin turvallisuutta pitää miettiä, heillä on ollut omia tapauksiaan sukellusveneiden ja ilmaturvallisuuden kanssa, Haavisto sanoo.
Suomi ja Suomen eduskunta ei ole harkinnut Nato-jäsenyyshakemuksen hylkäämistä, vaikka prosessissa on ollut ongelmia, Haavisto sanoo.
Kummankaan (Suomen tai Ruotsin) Nato-taival ei ole noussut pystyyn, Haavisto muistuttaa.
– Emme näe lainkaan sitä vaihtoehtoa, että vain toinen maa hyväksyttäisiin Nato-jäseniksi.
Haavisto: tämä on meillekin uusi uutinen, että Turkissa saattaisi tapahtua jotain ratifiointien suhteen ennen maaliskuun loppua, kun heidän parlamenttinsa lähtee vaalitauolle.
Haavisto kommentoi seuraavaksi Ruotsin mielipiteenilmauksia: aiemmin tammikuussa Turkki raivostui siitä, kun maan presidenttiä esittävä nukke ripustettiin roikkumaan jaloistaan Tukholman kaupungintalon edustalle.
Viime maanantaina Turkki lopulta katkaisi kolmikantaiset Suomen, Ruotsin ja Turkin väliset neuvottelut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksien ratifioinnista. Neuvottelut peruttiin sen jälkeen, kun äärioikeistolainen Rasmus Paludan poltti muslimien pyhän kirjan Koraanin Tukholmassa.
– Nämä ovat hyvin onnettomia tapauksia Ruotsissa. Vaikka ne ovatkin mielipidevapauden piirissä, pienillä symbolisilla tapahtumilla on valtava merkitys.
Puhuitte, että jäsenyyteen liittyy ehdollisuutta Turkin suunnalta. Miten todennäköistä on, että Suomi ratifioitaisi jo tällä parlamenttikaudella?
– En osaa sanoa ehdollisuudesta. Meille ei ole tullut uutta siihen liittyvää. Suomen jäsenyyteen liittyen PKK:n asia on herkin ja sen toiminta – olemme tuoneet sen tietoon, että se on Suomessa lainvastainen järjestö.
– Aikatauluista veikkaukset ovat menneet monesti pieleen, siksi en arvioi ratifiointien aikatauluja.
Onko Suomi valmis porrastamaan jäsenyysmenettelyä, jos se on Turkille helpompaa niin?
– Olemme korostaneet, että haluamme edetä yhtäaikaa Ruotsin kanssa, ja se on edelleen kantamme. Meidän mielipidettämme ei kysytä siinä, miten asia etenee Turkin ja Unkarin parlamenteissa.
Minulle vahvistui eilen Turkin ulkoministerin kanssa keskusteltuani, että Turkissa nähdään asia niin, että viime kesänä sovituissa Madridin kolmikanta-asioissa Suomi on edennyt hieman Ruotsia nopeammin, Haavisto avaa keskusteluaan.
– Suomen osalta viesti sen suuntainen, että olemme edistyneet.
Yksi mahdollisuus on, että ratifiointi tapahtuisi ennen Turkin keväisiä vaaleja.
– Olemme kertoneet Suomen kannan, että olisi tärkeää saada ratifiointi yhdessä Ruotsin kanssa.
Tiedotustilaisuus jatkuu hetken kuluttua teknisten ongelmien takia.
Olemme olleet rauhallisin mielin, koska saimme turvatakuut monilta mailta Nato-jäsenyysprossimme alussa, Haavisto aloittaa. Se ei ole sama asia kuin Naton 5. artikla, mutta hyvin tärkeä meille, hän sanoo.
– Toivomme edelleen, että olisimme Vilnan kokoukseen mennessä jäseniä, vaikka emme voi vaikuttaa Unkarin tai Turkin päätöksentekoon, Haavisto toivoo edelleen.
Jaamme yhteisen pitkän rantaviivan Itämerellä. Jos Nato tekee jotain alueella, se vaikuttaa molempiin maihin.
Turvallisuutemme on integroitua sen puolesta, Haavisto sanoo.
Siksi tulevaisuudessa Suomen ja Ruotsin pitäisi molempien olla Naton jäseniä, Haavisto toistaa.
