Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Hämmentävä talvi­sota-visailu ilmestyi Venäjällä: ”Vaihto­ehtoinen versio” Mainilan laukauksista on yhä voimissaan

Venäjän valtiollisella RT-kanavalla ilmestyi talvisodan alkamisen 82-vuotispäivänä 10-kohtainen kysely, joka haastaa venäläislukijat testaamaan talvisota-tietämystään.

Venäjän valtiollinen RT-kanava on laatinut lukijoilleen talvisota-testin.

Venäjän valtiollisen propagandan yhtenä pääkanavana tunnettu RT-kanava on laatinut lukijoilleen testin, jossa mitataan heidän talvisota-tietämystään. Testi julkaistiin 30. marraskuuta, jolloin tuli kuluneeksi 82 vuotta talvisodan alkamisesta vuonna 1939.

RT:n mukaan neuvostoliittolais-suomalainen sota eli talvisota oli ”yksi suurimmista aseellisista konflikteista”, joihin Neuvostoliitto osallistui ennen Suurta isänmaallista sotaa.

– Neuvostovaltiolle tämä kampanja päättyi voittoon ja aluehankintoihin, ennen kaikkea se mahdollisti rajan siirtämisen kauemmaksi Leningradista. Mitä muuta te tiedätte tästä sodasta? Testatkaa itsenne RT:n testillä, visailun alkujuonnossa sanotaan.

Suomalaisin silmin RT:n testi on hämmentävää luettavaa.

Osa testin kysymyksistä on Neuvostoliiton ja Venäjän kannalta vähemmän mairittelevia, mutta niihin annetaan silti suora ja suomalaisenkin näkemyksen mukainen oikea vastaus. Mutta tämä logiikka ei päde edelleenkään kaikkiin kysymyksiin.

Suomalaisittain ehkä tärkein periaatteellinen kysymys koskee niin kutsuttuja Mainilan laukauksia, jotka Neuvostoliitto ilmoitti sodan syyksi. Tässä kohtaa RT esittää edelleen tietämätöntä sen suhteen, kuka laukaukset ampui.

Venäläislukijoilta ei kysytä sitä, kuka ampui Mainilan laukaukset, vaan kysytään: ”Sodan alkusyyksi muodostui niin kutsuttu Mainilan välikohtaus. Mistä siinä oli kyse?”

Vastausvaihtoehtoja lukijalle annetaan neljä kappaletta: neuvostoarmeijan asemien ampuminen tykistöllä, Suomen ilmavoimien ilmahyökkäys neuvostojoukkojen asemiin, Suomen laivaston hyökkäys neuvostosaattuetta kohtaan tai Neuvostoliiton konsulia vastaan kohdistettu hyökkäys Suomessa.

Kolmessa viimeisessä vaihtoehdossa lukijalle tarjoiltu oletettu syyllinen on toisin sanoen selvästi Suomi, mutta ensimmäisessä vaihtoehdossa tekijä on häivytetty. Kun vastaukseksi valitsee ”neuvostoarmeijan asemien ampuminen tykistöllä”, se tuottaa tulokseksi kiitokset oikeasta vastauksesta ja seuraavanlaisen selityksen:

– Kyllä, oikein! Neuvostoliiton version mukaan 26. marraskuuta 1939 Suomen tykistö ampui neuvostoliittolaista etuvartiota rajan tuntumassa sijaitsevassa Mainilan kylässä. Näiden tapahtumien vaihtoehtoinen versio kertoo, että Mainilan välikohtaus oli Neuvostoliiton tekemä provokaatio. Olipa niin tai näin, tästä tapahtumasta tuli sodan alkamisen syy, RT kertoo lukijoilleen.

Suomalaisen historiankirjoituksen mukaan on selvää, että kyseessä oli Neuvostoliiton tekemä lavastus, josta saatiin tekosyy sodan aloittamiselle. RT antaa kuitenkin ymmärtää, että kyseessä olisi kaksi eri tulkintaversiota, joista ei olisi vieläkään varmuutta tai joista pikemminkin suomalainen versio olisi epätodennäköisempi eli se ”vaihtoehtoinen”.

Lue lisää: Neuvostoliiton puolella rajaa alkoi tapahtua jotakin merkillistä – suomalaiset näkivät pellolla ”saatanan montut”

Lue lisää: Tälle pellolle ammuttiin 7 laukausta ja sitten alkoi talvisota

RT:n visailussa on myös kohtia, joissa historian tosiasioita ei ole peitelty.

Lukijalta kysytään esimerkiksi Neuvostoliiton vuonna 1939 solmimasta kansainvälisestä sopimuksesta, jossa Suomi määriteltiin kuuluvaksi Neuvostoliiton vaikutuspiiriin ulkopolitiikassa. Testissä tiedustellaan, minkä maan kanssa lukija ajattelee Neuvostoliiton tehneen tämän sopimuksen. Vaihtoehdoiksi tarjotaan Iso-Britannia, Saksa, Ranska ja Yhdysvallat. Kun lukija valitsee vastaukseksi Saksan, häntä kiitetään oikeasta valinnasta.

– Kyllä, oikein! Suomi kuului Neuvostoliiton vaikutuspiiriin elokuussa 1939 Neuvostoliiton ja Saksan välillä solmitun Molotovin–Ribbentropin -sopimuksen mukaisesti.

Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop (vas) ja hänen neuvostoliittolainen kollegansa Vjatsheslav Molotov (oik) allekirjoittivat elokuussa 1939 hyökkäämättömyyssopimuksen, jonka salainen lisäpöytäkirja jakoi itäisen Euroopan etupiireihin. Josif Stalin hymyili miesten keskellä.

Testissä kysytään myös, mitä muuta Neuvostoliitto vaati Suomelta ennen talvisodan alkua kuin rajan siirtämistä. Oikea vastaus testin mukaan on Hangon sataman antamista vuokralle, jotta sinne olisi perustettu Neuvostoliiton laivaston tukikohta. Punnittavaksi on annettu myös vaihtoehdot: liittymistä osaksi Neuvostoliittoa, sotilaallisen liiton solmimista Neuvostoliiton kanssa sekä joukkojen läpikulun sallimista.

Lue lisää: Venäläistutkija: Stalin hämäsi Suomea aluetarjouksilla ennen talvisotaa – ”Tyypillistä manipulointia, johon olemme saaneet nykyisinkin tottua”

Lue lisää: IS kysyi, kuka ampui Mainilan laukaukset: Venäjän Lavrov ei vastannut suoraan

Venäläislukijalta kysytään myös Kansainliiton eli YK:n edeltäjän tekemästä päätöksestä, jonka mukaan Neuvostoliitto julistettiin talvisodan aggressoriksi eli hyökkääjäksi. Lukijalta tiedustellaan, mitä muuta Kansainliitto tuolloin teki. Vastausvaihtoehdoiksi annetaan: toi rauhanturvaajia Suomeen, erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään, kehotti läntisiä maita aloittamaan sotatoimet Neuvostoliittoa vastaan tai rahoitti venäläisten valkoisten emigranttien osastojen muodostamista Suomen armeijaan.

Kun lukija valitsee vastaukseksi Neuvostoliiton erottamisen Kansainliiton jäsenyydestä, valinta ilmoitetaan oikeaksi.

– Kyllä, 14. joulukuuta 1939 Kansainliitto julisti Neuvostoliiton aggressoriksi ja sodan sytyttäjäksi Suomea vastaan ja sulki maan pois jäsenyydestään.

Venäläisiltä kysytään myös, mikä oli Karjalankannaksella sijainneen Suomen puolustuslinjan nimi. Lukijalle tarjoillaan valittavaksi joko Kajanderin suoja, Mannerheimin linja, Ilmarisen puolustus tai Väinämöisen raja. Venäläisille lukijoille kerrotaan, että oikea vastaus on ”Mannerheimin linja, josta tuli vaikea este Puna-armeijalle”.

Poliisilaitoksen suojasäkkejä Helsingissä kuvattuna lokakuussa 1939 ennen talvisodan alkua.

Testissä venäläinen lukija pääsee vastaamaan myös kysymykseen, mitä Neuvostoliitto perusti Suomeen heti sodan alussa. Vastaus pitää valita seuraavista kohdista: vapaaehtoisen lääkintäpalvelun, propagandistisen radiopalvelun, suomalaisista vapaaehtoisista koostuneen neuvostomielisen armeijan tai Neuvostoliitolle myötämielisen hallituksen. Kun valitsee viimeisen vaihtoehdon, lukijalle kerrotaan Otto Wille Kuusisen johdolla perustetusta niin kutsutusta Suomen kansanhallituksesta.

– Se perustettiin Terijoelle, joka Puna-armeija valtasi konfliktin ensimmäisinä päivinä, venäläislukijalle kerrotaan.

Suomalainen historiankirjoitus tietää toki sen lisäksi, että Neuvostoliitto suuntasi Suomeen myös radiopropagandaa ja perusti niin kutsutun Suomen kansanarmeijan, joka luotiin Terijoen hallituksen tueksi. Aitoja suomalaisia vapaaehtoisia siinä oli tosin vähän, sen vuoksi siihen jouduttiin määräämään Neuvostoliitosta kaikkia mahdollisia suomensukuisia sekä myös venäläisiä, valkovenäläisiä ja ukrainalaisia, joiden uskottiin käyvän ulkoisesti suomalaisista.

Lue lisää: Stalinin ”suomalaisarmeijan” viimeinen sotilas Walfred Anderson: ”Sanottiin, että tulette sitten Helsingin kautta kotiin”

RT:n visailuun on päässyt yhtenä kysymyksenä mukaan myös legendaarinen tarina suomalaisista tarkka-ampujista, joita kutsuttiin Neuvostoliitossa nimellä ”kukushka” eli käki.

Lukijalta kysytään, kutsuttiinko käki-nimellä suomalaisia partisaaneja, venäläisiä yhteistyökumppaneita, suomalaisia tarkka-ampujia vai suomalaisia tankkimiehiä. Lukijalle selitetään sen jälkeen, että Puna-armeijan sotilaat kutsuvat kukushkoiksi nimenomaan suomalaisia tarkka-ampujia, jotka ”ampuivat puissa sijainneista piilopaikoistaan”.

Suomalaisessa historiankirjoituksessa käki-tarinaa pidetään pelkkänä legendana siinä mielessä, että suomalaisten tarkka-ampujien ei tiedetä piilotelleen puissa, jotka olisivat olleet liian vaarallisia ja kaikin puolin hankalia paikkoja ampujalle. Venäjällä yhä leviävän uskomuksen syntyä on edesauttanut se, että suomalaisia tarkka-ampujia pidettiin todella taitavina ja heitä pelättiin neuvostoarmeijassa.

Lue lisää: Talvisodan aikana syntynyt legenda suomalaisista kiertää yhä kauhutarinana Venäjällä

Testissä kysytään myös, kuka maanpakoon lähtenyt venäläinen valkoinen emigrantti sanoi talvisodasta näin: ”Säälin suomalaisia, mutta kannatan Viipurin kuvernementtia.” Oikea vastaus on testin mukaan Pavel Miljukov, joka oli keväällä 1917 Venäjän väliaikaisen hallituksen ulkoministeri.

RT:n omien sivujen mukaan testi on saavuttanut suuren suosion sosiaalisessa mediassa. Tiistaina alkuillasta sillä oli jo yli kaksi miljoonaa tykkäystä tai jakoa.