Hangon ABC-huoltoasemalla sentin litrahinnalla tankkinsa täyttäneet voisivat kuluttajansuojalain puitteissa saada laskun tankkauksesta jälkeenpäin.
Huoltoasemalla myytiin polttoainetta sentin litrahintaan keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Kyse oli järjestelmävirheestä. Tällaisessa tilanteessa elinkeinoharjoittaja voisi kuitenkin vaatia asiakasta maksamaan tuotteen normaalihinnan jälkeenpäin.
– Kuluttajasuojalaki ei ole täysin eksaktia. Siinä pelataan kohtuullisuuskäsitteellä, muistuttaa kuluttajaoikeuden juristi ja LexLegaton yrittäjä Tuula Sario.
Lakiin ei ole kirjattu tiettyjä rajoja tai arvoja, jonka jälkeen myyjä voi vedota virheeseen. Sen sijaan siinä todetaan, että elinkeinoharjoittaja voi vedota hintavirheeseen, jos hinnan ero on niin suuri, että tavallisen kuluttajan olisi tullut ymmärtää, että siinä täytyy olla virhe.
– Hölmöksi ei saa kuluttajakaan heittäytyä. Jos hinta jossakin tuotteessa on merkitty nollaksi, kaikkien voidaan olettaa ymmärtävän, ettei se ole oikein.
Kampanjat eri asia
Hintavirheeseen vedottaessa tulee huomioida myös hintojen vaihtelu. Yleisissä kulutustuotteissa, joissa on vakiintunut hinta, virheet näkyvät helpommin kuin hyvin harvinaisissa tuotteissa. Bensan ja dieselin hinnoista puhutaan paljon, joten niillä henkilöillä, jotka ostavat polttoainetta, voi olettaa olevan selkeä käsitys siitä, mitä polttoaine normaalisti maksaa.
Olisi aivan eri asia, jos huoltoasemalla olisi vaikka ollut syntymäpäivät ja siellä olisi mainostettu supertarjouksia.
– Silloin kuluttaja olisi oikeasti voinut kuvitella, että tarjous ulottuu myös bensaan ja elinkeinoharjoittajan olisi paljon vaikeampi vedota hintavirheeseen.
Sario kuitenkin toteaa, että mikäli meneillään ei ollut mitään näkyvää kampanjaa ja polttoainetta myytiin sentin litrahinnalla, elinkeinoharjoittaja voisi varsin hyvin lähettää kuluttajalle laskun ja vedota virheeseen.
– Jos kysymyksessä tosiaan oli sentin litrahinta, pitäisin sitä selkeänä tapauksena. Olisin valmis lähtemään ajamaan asiaa, hän naurahtaa.
Myyjän virhe
Aggressiivinen lähestymistapa ei virheen korjaamisessa ei ole kenenkään edun mukaista. Siinä menevät helposti asiakassuhteet solmuun: joku on saattanut tulla tankille sattumalta, eikä suinkaan hinnan perässä. Myyjän kannattaakin punnita hyödyt ja haitat, jotka laskun perimisestä koituisivat.
– Elinkeinoharjoittaja on tehnyt virheen, sehän on selvä. Jos olisin se, jolle virhe on tullut, lähtisin etsimään jonkinlaista puoliväliratkaisua asiassa.
Usein kuluttaja maksaa virheestä, vaikka laskuja ei läheteltäisikään. Se voi yksinkertaisesti näkyä tuotteen tai sivutuotteen hinnan lievänä korotuksena.
Mitä sanoo ABC?
– Emme ole harkinneet tätä vaihtoehtoa, Varuboden-Osla -osuuskaupan toimialajohtaja Laura Koistinen kertoo.
Hän sanoo, että he ovat tienneet mahdollisuudesta periä bensalaskuja jälkikäteen, mutta siihen ei ole nyt tarvetta tukeutua. Perintäkirjeitä ei siis tarvitse pelätä.
Koistinen ei halua kertoa edes suuntaa antavasti kuinka paljon tappiota kylmäaseman virhe aiheutti. 98 E5-bensiini pääsi kuitenkin loppumaan halvan yön aikana, joten litroja lienee uponnut autojen tankkeihin huomattavia määriä.
– Kyllähän siitä tappiota koitui, mutta ei meidän tarvitse sen takia korottaa hintoja. Nyt on palattu normaaleihin hintoihin, hän kertoo.
ILTALEHTI
