Suomessa elää köyhyydessä nyt arvioilta noin 130 000 lasta, kun vuosi sitten lukema oli lähempänä sataa tuhatta. Hyvä joulumieli -keräyksellä tuetaan vähävaraisten lapsiperheiden joulunviettoa.
Hintojen nousu on lisännyt köyhyydessä elävien lasten määrää, ja kasvattanut myös ruokajakeluissa käyvien lapsiperheiden määrää. Näin arvioivat asiantuntijat Radio Suomen päivän lähetyksessä maanantaina.
– Kyllä hintojen nousu on vaikuttanut lapsiperheisiin radikaalisti. Olemme Kelan kanssa yhteistyössä laskeneet lapsiperheköyhyyden lukuja, ja noin 30 000 lasta enemmän elää köyhyydessä kuin ennen tätä hintojen nousua, arvioi tutkimusprofessori, kehitysjohtaja Tiina Ristikari lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävästä Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiöstä.
Ristikarin mukaan Suomessa elää köyhyydessä nyt arvioilta noin 130 000 lasta, kun vuosi sitten lukema oli lähempänä sataa tuhatta. Hintojen nousu kuormittaa nyt lapsiperheitä, erityisesti yhden huoltajan lapsiperheitä sekä monilapsisia lapsiperheitä, Ristikari sanoo.
Hintojen nousu näkyy selvästi myös Suomen Punaisen Ristin ruokajakeluissa eri puolilla maata, kertoo järjestön sosiaalitoiminnan suunnittelija Varpu Salmenrinne Radio Suomen Päivän haastattelussa.
– Avun tarvitsijoiden määrä on kasvanut paljon. Lisäksi siellä näkyy paljon lapsiperheitä. Ehkä uudempana ilmiönä on nyt se, että nuoret hakevat apua omille perheilleen sieltä. Se kertoo kyllä paljon perheiden tilanteesta, että nuoret kantavat vastuuta siitä perheestä, Salmenrinne sanoo.
Äiti ei enää jaksa
Omasta ajautumisestaan lapsiperheköyhyyteen kertoi lähetyksessä kolmen lapsen äiti Ida Paarnio, jonka polku oli varsin perinteinen: avioerosta lähti luisuminen kohti velkaantumista.
– Olin liikaa tuudittautunut siihen, että aina on kahden vanhemman talous. Ja sitten yhtäkkiä kun onkin vain se yhden vanhemman talous, siinä on päällä asuntovelkaa, luottokortteja, auto, ja käteen jääkin puolet vähemmän rahaa, Paarnio kertaa.
Parisuhde uhkapelaajan kanssa sekä yksin, ilman toisen vanhemman tukea saatu lapsi johtivat lopulta siihen, että vaikean rahatilanteen aiheuttama henkinen kuorma kasvoi liian suureksi.
– Nuorimmainen oli noin nelisen kuukautta, kun huusin lapsilleni pää punaisena ”Äiti ei enää jaksa!”. Tein meidän perheestä lastensuojeluilmoituksen ja siitä lähti se avunsaanti, ja sitä kautta tuli sitten myös tämä Hyvä joulumieli -lahjakorttikin meidän perheelle.
Paarnio sai lopulta pitkän prosessin jälkeen kestävän ratkaisun taloudelliseen ahdinkoonsa, kun hän pääsi velkajärjestelyyn. Siinä hänelle laadittiin kolmen vuoden maksuohjelma, jonka aikana velkaa lyhennetään sovitusti. Sen jälkeen Paarnio on ulosottovelaton.
Voi käydä kenelle tahansa
Tällä hetkellä hintojen nousu on eniten lapsiperheitä kurittava asia. Tutkimusprofessori Tiina Ristikari mainitsee kuitenkin, että tutkimuksissa on havaittu useita mahdollisia polkuja lapsiperheen taloudelliseen ahdinkoon. Avioero on yksi tavallisimmista, samoin vanhemman sairastuminen tai työttömäksi jääminen.
– On monta erilaista polkua sinne, ja on tärkeä tunnistaa, että näin voi käydä meille kenelle tahansa. Osalla meistä on verkostoja, on kykyä hakea apua, tiedetään mistä ja niin edelleen. Ja toisilla on vähemmän tätä, Ristikari sanoo.
Suomalaisessa järjestelmässä on paljon hyvää, mutta ihmiset usein viivyttelevät avun hakemisen kanssa, Tiina Ristikari toteaa.
– On nöyryyttävää todeta, että en pärjää, on kovasti stigmaa. Ei haluta myöntää sitä itselle tai muille, ja se on hirveän ymmärrettävää. Apua on kuitenkin saatavilla, Ristikari sanoo.
Pelkkä taloudellinen tuki ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös erilaisia palveluita isojen elämänmuutostilanteiden läpi luovimiseen. Ristikari käyttää esimerkkinä perhettä, jossa äiti saa rintasyöpädiagnoosin.
– Mitä tapahtuu silloin perheelle? Työssäkäyvä jää pois työelämästä, tulot tippuvat radikaalisti. Mitä se tarkoittaa silloin lasten kannalta? Pystytäänkö jatkamaan harrastuksissa, pystytäänkö tekemään niitä asioita, joita on aikaisemmin tehty? Ristikari pohtii.
Tutkimusprofessori Ristikarin mukaan tällaisiin ongelmiin vastaaminen on keskeistä lapsen pärjäämisen ja elämänkulun kannalta, että lapsen arki sujuisi vaikeista tilanteista huolimatta. Sitä kautta estettäisiin Ristikarin mukaan ylisukupolvisia köyhyyspolkuja.
Hyvä joulumieli -keräyksellä lahjakortteja vähävaraisille
Hyvä joulumieli -keräyksellä (siirryt toiseen palveluun) pyritään tarjoamaan 70 euron ruokalahjakortti 21 000 vähävaraiselle lapsiperheelle. Hintojen nousun heikentämä taloustilanne ei ainakaan vielä näy keräyksen tuotoissa, vaan viime viikolla alkaneessa keräyksessä edetään samassa tahdissa kuin viime vuonna.
– Usein kun on tällainen kriisi päällä keräykset menevät hyvin, ja ihmisillä on selvästi auttamisen halua, Salmenrinne sanoo.
