Riista-aitoja tarvittaisiin lisää, mutta ne ovat liian kalliita. Aitojen rakentamista jarruttavat myös teiden liittymät, joista eläimet pyrkivät helposti tielle.
Tanja Hannus,
Kata Salaspuro
Oletko joskus pohtinut, osaavatko villieläimet käyttää niille suunniteltuja yli- ja alikulkuja? Yle Radio Suomen kuuntelijan lähettämä video osoittaa, että riistasillan ylitys käy hirviltä leikiten. Riistasiltojen rakentamismotiivi on turvallisuus: ilman siltaa tämäkin neljän hirven lauma olisi saattanut päätyä toikkaroimaan keskelle nelikaistaista moottoritietä.
Suurimmat vaaran paikat riista-aidoitetuilla teillä ovat aitojen aukkopaikat.
Kaakkois-Suomen ely-keskuksen liikenneturvallisuusvastaava Janne Saarikoski muistuttaa, että erityisesti aidan päättymiskohdissa autoilijan tärkeä pysytellä valppaana ja tarkkailla ympäristöään myös eläinten varalta.
– Riista-aidan alkamis- ja päättymiskohdassa on kohonnut onnettomuusriski, koska eläin etsii tienylityskohtaa aidan viertä kulkien. Aidan päättymisestä ilmoitetaan varoitusmerkein.
Uusille riista-aidoille on tarvetta
Eniten kolareita sattuu teillä, joilla ei ole riista-aitaa lainkaan. Aitojen rakentaminen on kuitenkin kallista, ja uutta riista-aitaa rakennetaankin pääasiassa uusien valtatiehankkeiden yhteydessä.
Suurin osa uusista riista-aidoista rakennetaan Etelä-Suomeen nelikaistaisille teille, joilla on korkeat liikennemäärät. Käytännössä esimerkiksi Lapissa riista-aitoja ei juurikaan ole.
Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa valtatie 6 ja valtatie 15 odottavat parantamisrahoitusta, joka mahdollistaisi myös riistasiltojen rakentamisen. Riistasillat tarjoavat eläimille turvallisen ja esteettömän reitin valtatien yli.
– Jos valtatie 15:llä Kotka–Kouvola-hanke lähtee käyntiin, sinne tulisi riista-aitoja. Valtatiellä 6 Koskenkylä–Kouvola-hankkeen toimenpidesuunnitelmassa esiin noussut riista-aitojen rakentaminen vaatii vielä tarkempia selvityksiä, Saarikoski kertoo.
Uusien riista-aitojen rakentamista jarruttavat myös teiden liittymät.
– Vilkkaimpiin maantie- ja yksityistieliittymiin ei voida rakentaa suljettavaa porttia. Eläimet pääsevät tielle pääasiassa liitttymien kohdalla olevien aukkopaikkojen kautta, Saarikoski sanoo.
Riista-aita ei ratkaise kaikkea
Esimerkiksi Kaakkois-Suomen riista-aidat ovat hyvässä kunnossa. Viime vuonna riista-aitoja korjattiin valtatiellä 7 Haminassa pienellä summalla.
– Siellä jatketaan töitä mahdollisesti vielä tänäkin vuonna, jos määrärahat riittävät. Viime kesänä Taavetin ja Lappeenrannan välillä valtatiellä 6 paikattiin riista-aitojen päiden aukkoja, Saarikoski kertoo.
Maanteiden hoitourakoitsija ja ely-keskus valvovat säännöllisesti riista-aitojen kuntoa. Tienkäyttäjät voivat ilmoittaa riista-aitojen vaurioista osoitteeseen palautevayla.fi (siirryt toiseen palveluun).
Riista-aidan rikkoutuminen on kuitenkin hyvin harvoin yhteydessä hirvikolariin. Eläinten kulkureittien vakiintumiseen menee aikaa, ja rikkoutuneet kohdat ehditään tavallisesti korjata ennen eläinten kulkutottumusten muuttumista.
Riista-aitojen suunnittelussa on Saarikosken mukaan muistettava myös, että aidat rajoittavat aina hirvieläinten luonnollista vaellusta.
– Uusien moottori- ja moottoritieliikennehankkeiden yhteydessä selvitetään aina tarve riistasilloille ja -alikuluille, ja niitä toteutetaan tarpeen mukaan.
Suurten valtatiehankkeiden yhteydessä riista-aitoja saatetaan myös poistaa vanhalta, vähäliikenteisemmäksi rinnakkaistieksi muuttuvalta tieltä. Esimerkiksi uuden E18-hankkeen myötä aitaa poistettiin vanhalta 7-tieltä, joka on nykyisin seututie 170.
Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa riista-aitaa on 300 kilometrin verran.
Oletko joutunut tekemisiin hirven kanssa ajomatkoillasi? Voit kommentoida 15. tammikuuta kello 23 asti.
