Vuosikymmeniä sitten Hollannissa heräsi huoli siitä, kuinka pieni maa voi tuottaa tarpeeksi ruokaa maan yli 17 miljoonalle maan asukkaalle. Hieman yli 41 neliökilometrin kokonainen maa on noin kaksi kertaa Pohjois-Savon kokoinen, jossa puoelstaan vuonna 2019 asui hieman alle 250 000 asukasta.
Pienestä koostaan huolimatta maa on onnistunut nousemaan yhdeksi Euroopan suurimmista ruoantuottajamaista. Hollanti on saksalaisen markkina- ja kuluttajatietoihin erikoistuneen Statistan mukaan Euroopan suurin vientimaa lihan osalta. Maassa tuotetaan vuosittain neljä miljoonaa lehmää, 13 miljoonaa sikaa sekä 104 miljoonaa kanaa. Lihantuotannon lisäksi se tarjoaa myös ison osan Länsi-Euroopan kasviksista. Asiasta kirjoittaa the Washington Post -lehti.
Maan pinta-alasta jopa puolet on agrikulttuurin käytössä. Hollantilaisten mukaan suuri panostaminen ruoantuotantoon olisi toisen maailmansodan jälkeisen nälänhädän seurausta, mutta juuret mausteiden kauppamaana ulottuvat aina 1600-luvulle saakka. Useat kansainvälisesti suurimmat ruokayhtiöt ovat sijoittaneet maahan tutkimuskeskuksensa, mukaan lukien Nestlé, Coca-Cola, Unilever, Cargill sekä Kraft Heinz.
Hollannin pinta-alasta noin puolet on agrikulttuurin käytössä. Kuva kasvihuoneesta Delftlandista. AOP
Maassa on käytössä hyvin rajalliset resurssit pelkästään jo tilan puolesta, joka on saanut vertikaali- ja kasvihuoneviljelyn kukoistamaan ja hioutumaan huippuunsa. Menestyksellä on kuitenkin hintansa, sillä energiakustannukset ovat nousseet merkittävästi sekä maa on sitoutunut typen vähentämiseen kasvihuonekaasujen vähentämiseksi, joka puolestaan pakottaa eläintuotannon supistamiseen. Päätös on herättänyt laajoja protesteja maanviljelijöiden keskuudessa.
Vertikaaliviljelyssä hyödynnetään keinotekoisesti luotua täydellisyyteen pyrkivää kasvuympäristöä. AOP
Vertikaali- ja kasvihuoneviljely
Kasvien jalostamiseen käytetään maassa miljoonittain rahaa ja lukuisia työtunteja vuosittain. Hollantilaisyritykset ovatkin yksi maailman tärkeimmistä kasvien siementen tuottajista maailmassa.
Uusia kasvilajikkeita kehitetään jatkuvasti ja ruokakasvien tuottavuutta pyritään parantamaan kaikin keinoin. Tautien kestävyys, kasvunopeus, tuleentuminen sekä tietenkin myös kasvien kasvatustapoja pyritään saamaan entistä tuottavimmaksi.
Vertikaali- ja kasvihuoneviljelyssä pyritään luomaan kasveille kontrolloitu optimaalinen kasvuympäristö valon, veden, ravinteiden ja ilmastonkin puolesta. Elintarviketieteiden seuran Kehittyvä elintarvike -lehden mukaan etenkin vertikaaliviljely on verrattain uusi toimiala Suomessa.
Uudellamaalla toimiva Pinoa foods on yksi vertikaaliviljelyyn keskittyvä toimija.
Suomessa on pitkä ja kylmä talvi. Kasvihuonekasvatus on mahdollista lähes ympärivuotisesti. Kylmän talven keskellä kasvihuoneet tarvitsevat kuitenkin jatkuvaa lämmitystä ja valoa. Nousevien kustannusten tähden, lopulta hinta tulee näkymään myös kuluttajalle. Suomalaisissa kasvihuoneissa kasvatetaan
Energiakriisi vaikuttaa kaikkialla Euroopassa. Voi vaan arvella millaiset kustannukset Hollannissa on esimerkiksi sähkön osalta maan lukuisissa kasvihuoneissa. Ruoantuotanto sekä Venäjän aloittaman sodan aiheuttama ruokakriisi on syventänyt globaalia tilannetta ruoantuotannon tilasta entisestään. Lauantain aikana Viljaa Ukrainasta -aloite keräsi noin 150 miljoonaa dollaria. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi avun määrän kiovassa järjestetyn kokouksen jälkeen.
Aloitetta tuki yli 20 maata, jonka tarkoituksena on toimittaa ruokatoimitukset Afrikan maihin, joihin sotatila on vaikeuttanut ruokatoimitusten jatkamista. Kuljetusyhteyksien katkeaminen on aiheuttanut useassa maassa pulaa ruoasta.
