Finland

HS-analyysi | Eläkkeet uhkaavat romuttaa hyvinvointivaltion, väittää tuore arvio – Nämä viisi graafia näyttävät miksi

Eläkkeet uhkaavat romuttaa hyvinvointivaltion, väittää tuore arvio – Nämä viisi graafia näyttävät miksi

Evan arvion mukaan eläkemenojen ja -maksujen kasvu ajaa Suomen tuhoisaan noidankehään. Ratkaisuksi Eva ei esitä eläkkeiden leikkaamista vaan sitä, että työikäiset tekisivät yhä enemmän töitä.

Suomen taloutta rasittaa Evan perjantaina julkaiseman arvion mukaan eläkemenojen ja -maksujen kasvu.­

Julkisten menojen kasvu uhkaa hyvinvointivaltiota, varoittaa Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva perjantaina julkaisemassaan keskustelunavauksessa.

Elinkeinoelämän varoituksissa ei varsinaisesti ole mitään uutta. Viimeksi julkisen sektorin ”paisuttamista” arvosteli Keskon pääjohtaja ja EK:n varapuheenjohtaja Mikko Helander. Helander sanoi Suomen julkisten menojen suhteen bruttokansantuotteeseen olevan 60 prosenttia ja arvioi maan olevan Kreikan ja Pohjois-Korean tiellä.

Evan ekonomisti Sanna Kurronen lähestyy aihetta kiinnostavammasta näkökulmasta: Kurrosen mukaan Suomea rasittaa nimenomaan eläkemenojen ja -maksujen kasvu.

Vaikka varoitukset hyvinvointivaltion luhistumisesta voivat olla liioiteltuja, Kurrosen valitsema näkökulma on perusteltu. Sen osoittavat grafiikat, jotka HS koosti Tilastokeskuksen ja Eläketurvakeskuksen tilastoista.

Suomen julkiset menot ovat kasvaneet 2000-luvun alun jälkeen reippaasti. Menojen suhde bkt:hen on Suomessa lähellä Euroopan kärkeä. Vertailua tosin vaikeuttaa esimerkiksi se, että Suomessa eläkkeet sisältyvät julkisiin menoihin kattavammin kuin useissa muissa maissa.

Suomen menosuhde nousi joka tapauksessa korkeimmillaan yli 57 prosenttiin vuonna 2014, mutta oli vuonna 2018 laskenut noin 53 prosenttiin. Keskon Helanderilla oli siis käytössään vanhentuneet luvut.

Mistä menojen kasvu 2000-luvulla johtuu? Tilastokeskuksen kokoamien tietojen mukaan ennen kaikkea eläkemenojen voimakkaasta kasvusta.

Eläkemenot ovat vuoden 2001 jälkeen noin kolminkertaistuneet yli 30 miljardiin euroon vuodessa. Syinä ovat eläkeväestön kasvu ja työeläkkeiden tason paraneminen.

Itse asiassa eläkemenojen kasvu selittää yksin sen, miksi julkisten menojen suhde bkt:hen on nyt korkeampi kuin vuosituhannen alussa.

Eläkemenojen suhde bkt:hen oli vuonna 2018 noin 13,7 prosenttia, eli yli 6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2001. Siksi Suomen kaikkien julkisten menojen suhde bkt:hen nousi samalla aikavälillä noin 47 prosentista noin 53 prosenttiin.

Myös terveydenhuollon ja julkisen hallinnon menot ovat kasvaneet 2000-luvulla, mutteivät läheskään yhtä paljon. Vastaavasti muut sosiaaliturvamenot ovat suhteellisesti pienentyneet, samoin kuin esimerkiksi koulutusmenot.

Eläkemenot rahoitetaan pääosin palkansaajilta ja työnantajilta kerättävillä eläkemaksuilla. Evan Kurrosen mukaan maksut ovat jo niin korkeat, että työntekijöiden palkkaaminen tulee työnantajille liian kalliiksi.

Eläkemaksut suhteessa palkkaan ovat yksityisellä sektorilla nykyisin yli 24 prosenttia, kun ne 1970-luvun lopulle saakka olivat alle 10 prosenttia. Tälle vuodelle maksuihin on tehty koronakriisin vuoksi väliaikainen alennus, mutta tulevina vuosina maksuprosentti nousee jälleen.

Maksupainetta hellittävät Suomeen kerätyt eläkerahastot, mutta niiden olemassaolosta huolimatta maksuja joudutaan tämänhetkisten ennusteiden perusteella nostaa tulevina vuosikymmeninä edelleen.

Tämä aiheuttaa noidankehän, Kurronen arvioi: koska korkeat sivukulut heikentävät työllisyyttä, julkinen talous heikkenee edelleen – ja veroihin ja eläkemaksuihin syntyy taas lisää nousupainetta.

Mikä siis ratkaisuksi? Kurrosen mielestä ”jokaisen suomalaisen pitää tehdä nykyistä enemmän töitä, ja yhä harvemman elää sosiaalietuuksilla”.

”Lyhemmät opiskeluajat, lyhyemmät kotihoitojaksot, myöhempi eläköityminen sekä rakenteellisen työttömyyden painaminen alas on kaikki toteutettava viipymättä”, hän kirjoittaa.

Eva esittää siis maan hallituksen tapaan työllisyysasteen nostoa ratkaisuksi Suomen julkisen talouden ongelmiin. Näin siitäkin huolimatta, että työllisyysaste eli työllisten osuus työikäisistä oli ennen koronakriisin alkua jo korkeampi kuin kertaakaan 30 vuoteen. Se ei riitä, koska työikäisiä on aiempaa pienempi osa väestöstä.

Evan keskustelunavaus on osoitus siitä, millainen rooli työelämään tuleville sukupolville julkisessa keskustelussa jää: töitä pitää tehdä yhä enemmän, jotta edeltäjien eläkkeet ja hoiva kyetään maksamaan.

Muita vaihtoehtoja eläkemenojen kasvun aiheuttamien ongelmia hillitsemiseksi olisivat esimerkiksi eläkkeiden leikkaaminen tai eläkkeiden verotuksen kiristäminen. Tällaisia toimia Eva ei keskustelunavauksessaan esitä.

Football news:

Khabib reacted to Maradona's death: One of the greatest. Millions love football because of it
Gasperini on 2:0 with Liverpool: This is unbelievable. Atalanta played their football
Simeone on Maradona's death: Impossible to believe. He infected us with football. This is a great loss for me
Bayern and city are already in the Champions League play-offs. Who is already with them, and who is in step?
Conte Pro 0:2 from Real Madrid: We saw the difference between them and us. Inter made too many gifts
Liverpool have never scored a goal against Atalanta in their home Champions League match
Liverpool lost at home for the first time in 2 years! Gave Atalanta a couple of goals and never hit a goal