Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

HS-analyysi | HS-analyysi: Päänavaajasta ei saatu sopua, ja se voi pahentaa kevään lakkosumaa

Prosenttien halkominen paljastaa, mikä työntekijöitä närästää, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Robert Sundman analyysissaan.

Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto valtakunnansovittelijan toimistolla Helsingissä perjantaina. Valtakunnansovittelijan tekemä sovintoehdotus teknologiateollisuuden työehtokiistaan hylättiin. Kuva:  Emmi Korhonen / Lehtikuva

Työmarkkinoilla piru piilee yksityis­kohdissa. Se nähtiin viimeksi perjantaina aamulla, kun Teollisuusliitto hylkäsi valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran tekemän sovintoehdotuksen teknologia­teollisuuden työntekijöiden palkkakiistaan.

Lue lisää: Teollisuusliitto hylkäsi sovinto­esityksen, ensi viikon lakot toteutumassa

Sajavaaran esityksessä palkkoja olisi korotettu ensimmäisenä vuonna keskimäärin 4,1 prosenttia ja toisena vuonna 2,5 prosenttia, yhteensä siis 6,6 prosenttia.

Kevään palkkaneuvotteluita on käyty asetelmasta, jossa ammattiliitot ovat vaatineet noin viiden prosentin palkankorotuksia. Työnantajia edustava Teknologiateollisuuden työnantajat ry olisi ollut valmis hyväksymään Sajavaaran tarjouksen, vaikka julkisuudessa onkin puhuttu työnantajien sietävän enintään kolmen prosentin korotukset.

Eikö tällainen paketti kahdelle vuodelle olisi ollut hyvä keskitie, johon kummankin olisi kannattanut tarttua?

Yksityiskohdat eli tarkemmat prosentit paljastavat, mikä työntekijöitä närästää.

Tälle vuodelle tarjottu 4,1 prosentin korotus koostui 2,8 prosentin yleiskorotuksesta, 0,7 prosentin työnantajan jakamasta erästä ja 250 euron kertakorvauksesta, jonka kustannusvaikutus olisi noin 0,6 prosenttia.

Ensi vuoden korotus taas koostui 1,8 prosentin yleiskorotuksesta ja samansuuruisesta, 0,7 prosentin työantajan jakamasta erästä.

Yleiskorotus nostaa kaikkia palkkoja, kun taas 0,7 prosentin erät jaetaan työnantajan päättämällä tavalla.

Palkansaajat katsovat, että yleiskorotusten osuuden olisi oltava suurempi, kun inflaatio syö ostovoimaa.

Valtakunnansovittelija kutsui osapuolet jatkamaan sovittelua vielä sunnuntaina.

Teknologiateollisuuden työntekijöiden sopimusta on totuttu pitämään ”päänavaajasopimuksena”. Kun se ei valmistu, myös muut neuvottelut seisovat.

Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi ei vaikuttanutkaan järin toiveikkaalta, että muiden sopimusalojen sovitteluissa edistyttäisiin tätä ennen merkittävästi.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että SAK:laisten ammattiliittojen keväälle koordinoima lakkosuma ei väisty – ja uusien lakkojen valmistelu jatkuu.

Teollisuusliiton lakot teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa alkavat ensi viikon keskiviikkona. Ammattiliitto Pro ilmoitti heti perjantaina lakoista osassa kemianteollisuuden toimihenkilöiden työpaikoista helmikuun puolivälissä. Myös Rakennusliitto antoi johdolleen valtuuden lakkovaroituksen antamiseen.

Palvelualojen ammattiliitto (Pam) on antanut lakkovaroituksen kaupan alalle 6. helmikuuta alkaen. Myös Auto- ja kuljetusalan AKT on tiettävästi valmistellut järeää lakkoa, mutta ilmoitusta ei ole vielä jätetty.

Mitä kauemmin neuvottelujumi kestää, sitä todennäköisemmin lakkosuma alkaa vaikuttaa kevään vaalikeskusteluihin ja lähestyviin eduskuntavaaleihin.

Perjantaina iltapäivällä valtakunnansovittelija kutsui osapuolet jatkamaan sovittelua vielä sunnuntaina.

Oman mausteensa soppaan tuo kunta-ala, jonka yli 420 000:ta palkansaajaa koskevista sopimuksista päästiin viime vuonna lakkojen jälkeen sopuun.

Elinkeinoelämää kauhistuttaneessa ratkaisussa kunta-alalla luvattiin korottaa palkkoja sen verran, mitä teknologia­teollisuudessa, kemianteollisuudessa ja kuorma-autoalalla keskimäärin – ja vielä 5,1 prosenttia viiden vuoden aikana tämän päälle.

Kunta-alan palkankorotukset seisovat myös, jos nämä ankkurisopimukset eivät valmistu helmikuun aikana. Sopimuspöytäkirjaan on kirjattu, että mikäli ”kunta-alan sopijaosapuolet eivät pääse yksimielisyyteen kustannusvaikutusten määrästä” helmikuun loppuun mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan ”välityslautakunta, johon kukin kunta-alan sopijaosapuoli asettaa kaksi jäsentä ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan”.

Voikin siis olla, että myös julkisen sektorin korotuksia sorvataan uudelleen muiden työmarkkinajumien keskellä.