Koronamielenosoitusten kautta kanavoidaan nyt myös muita vaateita ja haaveita. Se on Kiinan johdolle todella vaikea paikka, kirjoittaa HS:n Kiinan-kirjeenvaihtaja Mari Manninen.
Shanghaissa muistettiin lauantaina illasta Xinjiangin asuntopalon uhreja. Kuva: Gao Ming / Reuters
Mari Manninen HS
Peking
Koronatoimien vastaiset protestit levisivät Kiinassa viikonlopun aikana kovaa vauhtia. Niitä alettiin käyttää osin myös sananvapauden ja jopa vallanvaihdon vaatimuksiin.
Tämä panee kysymään, miten iso kapina Kiinassa oikein kytee.
Protestiaalto sai kimmokkeensa Xinjiangin Ürümqin asuntopalossa torstaina kuolleista. Kiinalaisista moni tuntuu uskovan, että syynä olivat liikkumista estävät koronatoimet.
Lue lisää: Kiinassa suurin someraivo vuosiin: syynä Xinjiangin tappava asuntopalo ja koronatoimet
Yliopistojen kampuksilla syntyi lauantaina kuolleita muistava suruliike. Sunnuntaina se oli muodossa tai toisessa levinnyt HS:n laskujen mukaan yli 50 kampukselle eri puolille Kiinaa.
Laskeminen ja tietojen kerääminen protesteista tehtiin kiinalaisen sosiaalisen median päivitysten perusteella, eikä kaikkien niiden aitoudesta ole varmuutta. Osa päivityksistä on poimittu Twitteristä, jonne niitä on kopioitu, kun sensuroijat pyyhkivät päivityksiä Kiinan somesta.
Joillakin kampuksilla opiskelijoita oli marssimassakin, mutta enimmäkseen protesti näytti tapahtuvan levittämällä iskulauseita seinille. Toistaiseksi on vaikea sanoa, kuinka monta opiskelijaa mielenilmaukseen kustakin yliopistosta on osallistunut.
Kiinan kampuksilla opiskelijat muistavat Xinjiangin palossa kuolleita ja esittävät muutosvaatimuksia. Ylhäällä vasemmalla Shanghain teatteriakatemian seinältä graffiti: Anna minulle vapaus tai kuolema. Kuva: Kiinalaiset sosiaalisen median kanavat ja Twitter
Aluksi suruhetket keskittyivät palon uhrien muistamiseen. Tällaisia iskulauseita käytettiin Qingdaon elokuva-akatemiassa: ”Syvä osanottomme kanssaihmisille, jotka kuolivat palossa 24.11.” ja ”Älä turru. Älä vaikene. Älä ohita. Älä unohda.”
Nopeasti suruhetkiin ilmestyi myös laajempaa yhteiskunnallista muutosta vaativia iskulauseita.
Useissa iskulauseissa kopioitiin tai viitattiin lokakuussa Pekingissä sillankaiteeseen ripustettuun ärhäkkään banderolliin, jossa sanottiin:
”Ei covid-testejä, haluamme syötävää. Ei rajoituksia, haluamme vapautta. Ei valheita, haluamme arvokkuutta. Ei kulttuurivallankumousta, haluamme muutosta. Ei johtajia, haluamme äänestää. Jos emme ole orjia, voimme olla kansalaisia.”
Lue lisää: Pekingissä harvinainen mielenosoitus presidenttiä ja koronarajoituksia vastaan
ShanghaiN keskustassa lauantaina järjestetyssä Ürümqin palon innoittamassa mielenosoituksessa puolestaan joukko ihmisiä huusi: ”Kommunistipuolue luovu vallasta! Xi Jinping luovu vallasta!”
Mielenosoituksesta kiersi video muun muassa Twitterissä, ja mielenosoituksen aitous on todennettu.
Kiinassa järjestetään kyllä tavallisina aikoinakin satoja mielenosoituksia päivässä, mutta niissä ei juuri ikinä vaadita Kiinaa johtavan kommunistisen puolueen tai sen johtajan Xin eroa.
Yleensä mielenosoitukset keskittyvät ihmisten omien taloudellisten ongelmien tai muiden arkisten asioiden ympärille. Shanghain tuore mielenosoitus selvästi kuohuttikin siitä videoita nähneiden kiinalaisten mieliä.
Shanghaissa oli sunnuntainakin kerääntymässä mielenosoittajien joukko samoille kulmille kuin lauantaina.
Kiinassa on nyt tultu tilanteeseen, jossa koronatoimien vastaiset pienet mielenosoitukset alkavat olla normaaleja. Ne ovat ikään kuin kaikkien tietämä mahdollinen toimintamalli, jos viranomaisten toimet – vaikkapa oman taloyhtiön huonosti hoidettu sulku – ärsyttävät.
Kaikki tietävät, kuinka Shanghaissa monen taloyhtiön asukkaat kapinoivat näyttävästi ja äänekkäästi viimekeväisen kahden kuukauden sulun aikana. Viime aikoina koronamielenilmauksia on ollut muun muassa Guangzhoussa, Zhengzhoussa, Lhasassa ja Ürümqissa.
Mielenilmauksiin innoittaa myös se, että niillä saattaa saada välittömästi muutosta aikaan. Ürümqin kaupunki ilmoitti lauantaina kaupungin vähentävän koronan vastaisia toimiaan merkittävästi, kun asukkaat olivat edellisenä yönä kaduilla.
Pekingissä on jo useampi esimerkki viime päiviltä taloyhtiöistä, joiden sulku on peruttu asukkaiden protestien vuoksi. Suurin osa näistä protesteista on ollut tiukkoja kirjallisia vaatimuksia lähiviranomaisille, mutta mieltä on osoitettu pienellä joukolla myös ainakin yhden taloyhtiön pihapiirissä.
Yliopistoprotesteissakin vaaditaan opiskelijoille suurempaa liikkumisvapautta. He ovat olleet jumissa kampuksien asuntoloissa pitkiä aikoja. Vahvistamattomien tietojen mukaan liikehdintä arvovaltaisessa Tsinghuan yliopistossa loppui sunnuntaina, kun pekingiläisen yliopiston johto lupasi keventää opiskelijoiden koronarajoituksia.
Tilanne kuitenkin muuttuu huomattavasti, kun koronamielenilmauksia aletaan käyttää myös sananvapauden, vaalien tai jopa vallanvaihdon vaatimiseen. Sellainen on Kiinassa ehdottomasti kiellettyä.
Kiinan johdolle tilanne on hyvin hankala. Sen on vaikea pitää yllä tiukkaa koronapolitiikkaansa, jossa tautiryppäät pyritään tukahduttamaan alkuunsa tiuhoin testein ja talojen suluin. Kansa on oppinut nyt esittämään tyytymättömyytensä näkyvästi.
Ja mikä Kiinan johdolle on pelottavinta: koronaprotestit kanavoivat myös tyytymättömyyttä koko systeemiin. Kiina on kommunistisen puolueen yksinvaltaisesti ja tiukkaotteisesti johtama maa.
Kuinka moni Kiinassa sitten haluaa muutoksia poliittiseen systeemiin? Kukaan ei tiedä. Usein Kiinan-tuntijat sanovat, että valtaosa kiinalaisista on nykyiseen systeemiinsä sangen tyytyväisiä. Asiaa on silti vaikea arvioida, kun on kyse kielletyistä mielipiteistä, joille ei anneta julkisuudessa tilaa.
En kuitenkaan vielä ennustaisi vallankeikausta.
Lue lisää: Kiinalaisten tyynen pinnan alla kytee suuria tunteita, jotka odottavat sytykettä
Lue lisää: Koronasulussa olevan Shanghain vihaiset asukkaat tappelevat lukuisilla videoilla poliisien kanssa – Kyteekö Kiinassa vallankumous?
On hyvä myös muistaa, että kansa oli pitkään tyytyväinen Kiinan koronapolitiikkaan, ja luultavasti iso osa yhä on.
Viruksen pelko on monella Kiinassa hyvin suuri. Kun 11 miljoonan asukkaan Shijiazhuangin kaupunki yllättäen ilmoitti, että alueiden sulut puretaan, kaupunkilaiset eivät uskaltaneet viruksen pelossa lähteä kodeistaan.
Kiinan johto on esittänyt näyttävästi kansalleen jo 2,5 vuotta, kuinka muualla maailmassa kansalaiset makaavat teho-osastoilla ja kuolevat viruksen seurauksena. Johto on hehkuttanut, kuinka Kiinan tukahdutuspolitiikka säästää kansan sairaudelta ja kuolemilta. Propaganda on myös uponnut laajoihin joukkoihin.
Koronatapauksia on nyt Kiinassa enemmän kuin koskaan, ja ne ovat levinneet lähes koko maahan. Noin 40 000 uuden tautitapauksen päivävauhti 1,4 miljardin asukkaan maassa ei kuulosta muualla maailmassa kovalta, mutta Kiinan ja tukahdutuspolitiikan kannalta luku alkaa olla hankala.
Onkin mielenkiintoista nähdä, että jos – ja kun – virus yhä vain leviää ja kuolintapauksia alkaa todella tulla, millaisia mielenilmauksia Kiinassa sitten nähdään.
Kiinan johto on maalannut itsensä hankalasti nurkkaan.
