Finland

HS-gallup | HS-gallup: Kokoomus on suosituin puolue, perussuomalaisten kannatus notkahti lähes neljä prosenttiyksikköä – tutkija: ”Uskon, että voidaan mennä vielä alemmaskin”

Perussuomalaiset on nyt kolmanneksi suosituin puolue. Ykköspaikkaa HS:n kannatus­mittauksessa pitää kuntavaalivoittaja kokoomus.

HS:n haastattelemat tutkijat eivät usko kokoomuksen Petteri Orpon (vas.) sairausloman vaikuttaneen puolueen kannatukseen. Perussuomalaisten väistyvä puheenjohtaja Jussi Halla-aho (oik.) osallistui puheenjohtajatenttiin Suomi-Areenassa heinäkuussa.

Kokoomus on noussut suosituimmaksi puolueeksi, selviää HS:n tuoreimmasta eli heinäkuun kannatusmittauksesta.

Kokoomusta kannattaa nyt 19,9 prosenttia suomalaisista. Toukokuuhun verrattuna suosio on kasvanut 2,9 prosenttiyksikköä.

Puheenjohtajaansa vaihtavan perussuomalaisten suosio on puolestaan laskenut roimasti, ja puolue on nyt kolmanneksi suosituin.

Perussuomalaisten kannatukseksi mitattiin nyt 17,8 prosenttia, kun vielä toukokuussa tehdyssä kyselyssä 21,6 prosenttia kannatti puoluetta.

Myös kuntavaaleissa torjuntavoiton ottanut keskusta nosti kannatustaan 1,5 prosenttiyksikköä lukemiin 12,6 prosenttia.

Muiden puolueiden tulokset pysyivät edellisten mittausten kaltaisissa lukemissa. Pääministeripuolue Sdp on toiseksi suosituin 19,2 prosentin kannatuksellaan. Niin ikään hallituspuolueet vihreät ja vasemmisto säilyttivät tuloksensa kymmenen ja kahdeksan prosentin tuntumassa.

Tutkimuksessa suomalaisilta kysyttiin, mitä puoluetta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Vastaajista 26 prosenttia ei osannut tai halunnut sanoa, mitä puoluetta äänestäisi.

Toukokuisen kyselyn jälkeen merkittävin politiikan tapahtuma ovat olleet kesäkuun kuntavaalit. HS:n haastattelemien tutkijoiden mielestä ne näkyvät puolueiden kannatuksissa edelleen.

Helsingin yliopiston politiikan tutkijan Johanna Vuorelman mukaan kokoomusta on todennäköisesti auttanut vaalivoiton tuoma positiivinen julkisuus.

Kokoomuksessa käyty keskustelu entisen pormestariehdokkaan Kirsi Pihan pamfletista ei ole vaikuttanut kannatukseen ainakaan kielteisesti.

”Tällaiset asiat eivät välttämättä ole niitä, jotka äänestäjiä kiinnostavat. Se jää vähän politiikasta kiinnostuneiden keskinäiseksi keskusteluksi”, sanoo Vuorelma.

Puheenjohtaja Petteri Orpon (kok) sairausloman tutkijat eivät usko vaikuttaneen kannatukseen.

Lue lisää: Kokoomus­­vaikuttajat torjuvat Kirsi Pihan arvion oikeisto­populisti­klikistä, Piha julkaisi lähes 70-sivuisen pamfletin puolueen tilasta

Lue lisää: Tutkijat eivät tunnista Kirsi Pihan kuvaamaa oikeisto­populismia: ”En ole tätä Häkkäsen politiikassa nähnyt”

Samaan aikaan, kun kokoomuksen kannatus on noussut, perussuomalaisten on laskenut. Tästä voi päätellä, että ainakin osa kokoomuksen kannatuksesta on tullut perussuomalaisten kannattajilta.

Tutkimusaineiston kerääminen alkoi samana päivänä, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ilmoitti, ettei asetu ehdolle jatkokaudelle. Elokuun puoluekokouksessa puolueelle valitaan uusi johtaja.

Tutkijoiden mukaan on todennäköistä, että ilmoitus vaikutti tuoreeseen tulokseen. On esitetty, että uuden puheenjohtajan valinta laskisi kannatusta.

”Tällainen skenaario on varmasti hyvin tiedossa puolueen sisällä. Luulen, että Halla-aho pyrkii puheissaan ottamaan tämän esiin ja antamaan vahvan tukensa uudelle puheenjohtajalle”, sanoo Vuorelma.

Lue lisää: Perussuomalaiset julkisti puolueen johtopaikoille hakevat: puheenjohtajuudesta kisaa kuusi ehdokasta

Lue lisää: Näin Halla-aho perustelee päätöstään olla jatkamatta perussuomalaisten puheenjohtajana

Samankaltaisissa tilanteissa kymmenen viime vuoden aikana on käynyt juuri niin, sanoo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

Hän antaa esimerkkeinä kokoomuksen Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin sekä keskustan Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen vallanvaihdot.

”Kestää aikansa, että puolueen uusi puheenjohtaja saa vakiinnutettua asemansa. Uskon, että voidaan mennä tästä vielä alemmaskin”, hän sanoo perussuomalaisten tuloksesta.

Perussuomalaisten kannatus ei kuitenkaan ole edelleenkään huono, ja puolue on kolmanneksi suosituin. Sen kannatus on ollut viimeksi tätä huonompi vuoden 2020 kesäkuussa.

Kesän aikana politiikan uutisointi on ollut hiljaisempaa, kun taas esimerkiksi keväällä oli vilkasta keskustelua EU:n elpymisvälineestä. Jokisipilän mukaan keskustelu oli vaikea kokoomukselle, mutta siitä näytetään päässeen yli.

Vuorelma nostaa esiin perussuomalaisten luonteen populistipuolueena, joka kerää usein niin sanottuja protestiääniä. Kannatuksen heilahtelu on niille tyypillistä, ja se on kytkeytynyt usein median esiin nostamiin teemoihin.

”Jos politiikan julkisuudessa eivät nouse kriittiseen keskusteluun maahanmuuttokysymykset tai EU-politiikka, se voi heijastua kannatukseen”, sanoo Vuorelma.

Keskusta otti kuntavaaleissa niin sanotun torjuntavoiton. Jokisipilä uskoo sen näkyvän puolueen kannatuksessa. Vaikka kyse oli vaalitappiosta, tulos ei jäänyt niin pieneksi kuin gallupit ennustivat.

Pidemmällä perspektiivillä puolueella on silti kannatuskriisi, sanoo Jokisipilä. Jos puolue saisi 12,6 prosentin kannatuksen eduskuntavaaleissa, moni keskustan kansanedustaja joutuisi jättämään eduskunnan.

Jokisipilä ei sulje pois uuden nousun mahdollisuutta, sillä niin on käynyt ennenkin –esimerkiksi eduskuntavaaleissa vuonna 2015.

”Se on niin monta kertaa tapahtunut, ettei viimeistä auringonlaskua kannata lähteä ennustamaan keskustan kohdalla.”

Pääministeripuolue Sdp:n kannatus säilyy tuoreessa mittauksessa tutulla tasolla.

Tutkijoiden mukaan puolue näyttää kestäneen hallituksen suurimman vastuun kohtuullisen hyvin ja 19,2 prosentin kannatusta voi pitää tässä valossa korkeana.

Sdp ja hallitus ovat saaneet kritiikkiä koronavirustoimiin liittyen esimerkiksi kulttuuri-, ravintola- ja hoitoalalta.

”Kritiikki ei ainakaan näiden kannatusmittausten mukaan kanavoidu pääministeripuolueen kannatukseen. Kriisiajan politiikan tulkinta toimii vähän eri logiikalla”, sanoo Vuorelma.

Muiden puolueiden kannatus on jo pidempään pysynyt tutulla tasolla. Vuorelman mukaan vihreillä on kyllä tutkimustenkin mukaan kannatuspotentiaalia, mutta se ei näy vaaleissa tai kannatusmittauksissa.

Useampi suomalainen olisi siis valmis kannattamaan vihreitä, mutta jostain syystä he eivät niin tee.

Vuorelma muistuttaa, että puheenjohtaja Maria Ohisalo (vihr) ei ole henkilö, joka keräisi kovin laajaa kannatusta edes omiensa parissa. Ohisalo sai esimerkiksi vasta neljänneksi eniten ääniä Helsingin vihreistä.

”Se on aika poikkeuksellinen tilanne verrattuna muihin puolueisiin. Kyllä yleensä puheenjohtaja kerää vaaleissa eniten ääniä.”

Tällä hetkellä vaalikausi on noin puolivälissä, ja seuraavat eduskuntavaalit järjestetään keväällä 2023. Niitä silmällä pitäen Vuorelma kiinnittää huomiota siihen, missä määrin niin sanottu blokkipolitiikka alkaa saada tilaa.

Kannatusmittauksesta voi päätellä, että oikealle kallellaan oleva politiikka kerää kannatusta selkeästi vasemmistoa ja vihreitä enemmän.

Ennen eduskuntavaaleja järjestetään vielä uudet aluevaalit tammikuussa 2022 eli noin puolen vuoden kuluttua.

Näin tutkimus tehtiin

Football news:

Wild deliveries to the Europa League: Lazio keeper performed Dubravka, and the defender of Dinamo Zagreb repeated Lingard's trick
The head of the Man City supporters'club about Guardiola's words about low attendance: He is the best coach in the world, but he must do his job
Ayose Perez scored his first goal in European competitions - against Napoli
Nottingham Forest have sacked coach Houghton. The club is last in the Championship with 1 point in 7 rounds
Lazio goalkeeper Strakosha dropped the ball in his own goal in the match with Galatasaray. The Turks won 1-0
Conte about Hakimi: His dream is to return to Real Madrid as a key player
Burnley extended the contract with Coach Dyche until 2025