Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

HS itärajalla | Viimeisten joukossa ennen keski­yötä rajan ylittäneet kertovat suunnitelmistaan: ”Tilanne on meille äärimmäisen tuskallinen”

Poika Dmitri Kononov (vas.) ja hänen isänsä, nimikaima Dmitri Kononov, tulivat vierailulle Suomeen Moskovasta. Kuva:  Juha Metso

Turistimatkojen lopettaminen ei aiheuttanut ruuhkia raja-asemilla. Suomen viisumipäätös sai Nuijamaan raja-asemalla ymmärrystä, mutta myös moitteita.

Suomen päätös sulkea Venäjän vastaiset rajat turistiliikenteeltä perjantaista lähtien ei aiheuttanut ruuhkia raja-asemilla.

Torstai-iltana liikenne Nuijamaan raja-asemalla Lappeenrannassa oli tavanomaisen rauhallista. Rajatarkastukseen jonotti kymmeniä autoja satojen sijaan.

Oliko päätös lopettaa turistiliikenne Venäjältä oikea vai väärä?

”Tämä on harmillista, sillä olemme tottuneet siihen, että voimme käydä Suomessa”, sanoi lomalle tullut moskovalainen Dmitri Kononov.

Hän ei usko turismin estämisen auttavan konfliktin ratkaisemisessa, vaikka sanookin toisaalta ymmärtävänsä Suomen ratkaisun tässä tilanteessa.

Kononov oli liikkeellä kutsuntaikäisen poikansa Dmitrin kanssa. Pojan ei kuitenkaan tarvitse pelätä Ukrainan rintamalle joutumista, sillä hänet on vapautettu asepalveluksesta terveydellisten syiden vuoksi.

Lue lisää: Suomen raja sulkeutuu venäläis­turisteilta ensi yönä, päätöksessä useita poikkeuksia

Gennadi Zaitsevin mielestä lännen olisi pitänyt kuunnella enemmän Venäjää sodan estämiseksi. Kuva:  Juha Metso

Tampereella ja Pietarissa asuva Gennadi Zaitsev on syntyjään venäläinen, mutta nykyisin vain Suomen kansalainen.

”Turismin estäminen tekee kahden maan väliset suhteet entistä heikommiksi. Turismi yhdistää kansoja ja saa heidät ymmärtämään paremmin toinen toisiaan”, sanoo Zaitsev.

Hänen mielestään Suomen pitäisi käyttää sodan lopettamiseksi muita keinoja. Taloudelliset keinot eli sanktiot Venäjää vastaan on jo Zaitsevin mukaan käytetty lähes loppuun, ja nyt pitäisi hänen mielestään turvautua diplomatiaan.

”Mitä enemmän keskustellaan ja kuunnellaan toisiaan, sen parempi.”

Pitäisikö siis esimerkiksi presidentti Sauli Niinistön ehdottaa neuvotteluja presidentti Vladimir Putinille?

”Miksi ei”, sanoo Zaitsev.

Hänellä riittää ymmärrystä Venäjälle. Sota johtuu Zaitsevin mukaan siitä, että Venäjän näkökulmia ei ole kansainvälisesti otettu tarpeeksi vakavasti vuodesta 2005 lähtien eikä Ukrainan vallankumouksessa 2014, jolloin Venäjä-mielinen presidentti syrjäytettiin.

”Voi olla, että Ukraina halusi suuntautua länteen, mutta kenen kustannuksella?”

Zaitsev katsoo myös, että Venäjän masinoima ja esimerkiksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön laittomaksi tuomitsema Krimin kansanäänestys Venäjään liittämisestä vuonna 2014 oli laillinen.

”Miksi se ei olisi ollut laillinen?”

Lue lisää: Venäjä: Reagoimme Suomen raja­päätökseen omien etujemme mukaisesti

Pietarilaiset Viktor ja Julija ovat lähdössä Suomen kautta töihin Unkariin. Heidän papereitaan tutki tullitarkastaja Tomi Hyytiä. Kuva:  Juha Metso

Kolmikymppiset pietarilaiset Viktor ja Julija ovat lähdössä Venäjältä pois toistaiseksi, ehkä jopa lopullisesti. He eivät halua kertoa sukunimeään suojellakseen sukulaisiaan.

Suomi on heille vain kauttakulkupaikka.

”Meillä on työviisumi ja olemme menossa töihin Unkariin”, sanoo Viktor.

Hän sanoo päässeensä lähtemään ongelmitta Venäjältä, vaikka on kutsuntaikäinen.

”En ole kutsuntalistalla. En tiedä miksi, mutta kutsuntajärjestelmä ei ylipäätään ole kovin läpinäkyvä”, hän sanoo.

Mitä he ajattelevat Venäjän tulevaisuudesta?

”Se on hyvin epäselvä. Toivomme parasta”, he sanovat.

Pietarilainen Viktorija tuli Suomeen sukulaisten luokse viikonlopun viettoon kälynsä kanssa. Hän sanoo olevansa murheellinen rajanylityksen vaikeutumisesta.

”Venäläiset turistit ovat tuoneet Suomeen paljon rahaa.”

Viktorija myös toivoo, että esimerkiksi sukulaisuuden perusteella edelleen olisi mahdollista saada Schengen-viisumi.

”Uudessa viisumikäytännössä on vielä paljon epäselvää”, Viktorija sanoo.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan kauhistuttaa häntä.

”Olen itse ukrainalainen ja muutin Venäjälle, kun menin naimisiin venäläisen kanssa. Puolisonikin on puoliksi ukrainalainen. Tilanne on meille äärimmäisen tuskallinen”, hän sanoo.

Itä-Ukrainan Donetskista venäläistä miehityshallintoa paennut Vladislav tuli Suomeen Venäjän kautta ja haki turvapaikkaa. Kuva:  Juha Metso

Nuijamaalle tuli myös ukrainalaisia turvapaikanhakijoita Venäjän miehittämältä Donetskin alueelta Itä-Ukrainasta. Donetskissa asuva Vladislav, 26, ja Mariupolista tullut Vladimir, 29, pakenivat Itä-Ukrainasta Suomeen Donin Rostovin, Moskovan ja Pietarin kautta.

”Emme voineet poistua miehitetyltä alueelta Ukrainaan, vaan ainoa reitti pois oli Venäjän kautta”, kertoo Vladislav.

Hän ei halua kertoa sukunimeään, koska pelkää Venäjän viranomaisten alkavan häiriköidä Donetskiin jääneitä vanhempiaan.

”Venäjällä FSB jo otti minulta vanhempieni yhteystiedot”, Vladislav sanoo.

Vladislav ja Vladimir kertovat elämän Itä-Ukrainassa muuttuneen vaikeaksi venäläismiehityksen alettua 2014.

”Siellä on vallinnut täydellinen laittomuus siitä lähtien. Venäläistä hallintoa edustavat ovat puhtaita rikollisia, ja valta on sillä, kellä on aseita. Ja nyt venäläiset vaativat meitä sotimaan omia kansalaisiamme vastaan”, sanoo Vladislav.

Venäjän pommittamasta Itä-Ukrainan Mariupolista tullut Vladimir hakee turvapaikkaa Suomesta. Hän näyttää kuvia kotikaupunkinsa tuhosta kännykästään. Kuva:  Juha Metso

Venäjä on väittänyt, että kyse on itäukrainalaisten täysin oma-aloitteisesta kansannoususta ja heidän halustaan liittyä Venäjään.

”Se on naurettavaa. Miksi ukrainalaiset nousisivat toisia ukrainalaisia vastaan? Sitä paitsi kaikki tankit ja muut aseet tuotiin Itä-Ukrainaan Venäjältä”, sanoo Vladimir.

Venäjän järjestämiä ja kansanäänestyksiksi kutsuttuja vaaleja Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueiden liittämiseksi Venäjään hän luonnehtii teatteriksi.

”Venäläishallinnon edustajat kulkivat asunnosta toiseen aseiden kanssa ja pakottivat ihmiset äänestämään”, Vladimir sanoo.

Vladislav arvioi, että monet venäläiset ovat muuttaneet mieltään sodasta liikekannallepanon julistamisen jälkeen. ”He ovat ymmärtäneet, että heidän edellytetään tekevän rikoksia ja tappavan siviilejä Ukrainassa.”

Venäjällä on myös pieni joukko venäläisiä, jotka auttavat ukrainalaisia. ”He ottavat siinä ison riskin, mutta auttavat meitä silti.”

Vladislavin mukaan Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan johtuu Venäjän vallanhalusta. Venäjän valtionmedia on muokannut ilmapiiriä hyökkäyssodalle otolliseksi leimaamalla ukrainalaiset fasisteiksi ja natseiksi.

”Se on propagandaa Ukrainan kansaa vastaan. He syyttävät meitä siitä, mihin he itse syyllistyvät.”

Nuijamaan raja-asemalla ei ollut torstaina illan suussa tavallisesta poikkeavia jonoja, vaikka Suomi ilmoitti sulkevansa rajan perjantaista lähtien turistiliikenteeltä. Kuva:  Juha Metso