Main ContentPlaceholder
Lounais-Suomessa toimivan Suomen vanhimman sanomalehden Åbo Underrättelserin päätoimittaja Tom Simola kertoo ilmapiirin kiristymisestä kielikeskustelun ympärillä.
Åbo Underrättelserin päätoimittaja Tom Simola sanoo, että Perussuomalaisten voimakassanainen ulostulo hämmästytti myös kahvipöytäkeskusteluissa. ÅU:n toimituksessa etualalla Maria Thölix, oikealla Katarina Pada. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen HS
Jonna Rönkä HS
Ruotsinkielisen sanomalehti Åbo Underrättelserin päätoimittaja Tom Simola on tyrmistynyt Perussuomalaisten viime viikolla julkaisemasta ”suomalaisuusohjelmasta”, jossa muun muassa vaaditaan pakollisten ruotsin opintojen poistamista. Simola julkaisi aiheesta painokkaan pääkirjoituksen viime viikolla. Sen otsikko oli: Hyvät perussuomalaiset, anteeksipyyntö ei riitä.
Puolue on vaatinut pakkoruotsin poistoa aiemminkin, mutta nyt julkaistu ohjelma oli Simolan tulkinnan mukaan suora hyökkäys.
”Se on erittäin surullista luettavaa. Siinä halutaan mitätöidä ja poistaa kartalta koko ruotsin kieli.”
Perussuomalaiset syyttää ohjelmassaan pakkoruotsia ja kaksikielisyyden ihannetta muun muassa suomenkielisten syyllistämisestä, minäkuvan häiritsemisestä ja kielellisen samaistumisen häiritsemisestä. Nämä kaikki aiheuttavat puolueen mukaan huonoja oppimistuloksia, haittaa työuralla ja huonompaa kieli-ilmapiiriä.
Lue lisää: Perussuomalaiset toistaa vaatimuksensa pakkoruotsin poistamisesta – julkaisi uuden ”suomalaisuusohjelman”
Tom Simola pitää väitteitä käsittämättöminä.
”Nyt jos koskaan kaikkien suomalaisten tulisi pitää yhtä, kun näemme mitä lähialueilla tapahtuu. Ajoitus on käsittämätön.”
Simola sanoo, että ohjelman sanamuodot ovat poikkeuksellisen voimakkaita.
”Sen selvemmin asioita ei voi sanoa. Ennen ei ole ollut näin rajuja ulostuloja. Tämän ymmärtää paremmin, jos ottaa huomioon, että heillä on ollut yhteistyökumppanina Suomalaisuuden Liitto. Liiton näkemys ruotsin kielestä Suomessa kautta aikain on aika selkeä.”
Livet är lokalt, on Åbo Underrättelserin vakiintunut slogan. Päätoimittaja Tom Simola sanoo, että kielikysymyksen ajoitus ja voimakkuus oli erikoinen. Mitään akuuttia, uutta ongelmaa ei ole ilmennyt viime aikoina. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS
Simola sanoo olevansa mielipiteissään isomman, ruotsinkielisen yhteisön äänitorvena.
”Ehdotus ei ollut megayllätys, näin on ollut ennenkin, mutta tuo äkillinen, voimakas tapa kyllä puhutti kahvipöydissä.”
Simola sanoo, että kun kansallisromanttinen suuntaus aikoinaan rantautui Suomeen, niin sekä suomen- että ruotsinkieliset ajoivat omaa asiaansa.
”Molemmat kieliryhmät tekivät tuolloin ylilyöntejä. Viime vuosina täällä on kuitenkin pystytty elämään molemmilla kielillä oikein hyvin. En näe, että tällä saralla olisi nyt ilmennyt mitään akuuttia, uutta ongelmaa.”
Suomen ruotsinkieliset ovat vähemmistökielen edustajina tottuneet taistelemaan oikeudesta käyttää omaa äidinkieltään, mutta taistelu on viime vuosikymmenten aikana muuttanut muotoaan. Simolan mukaan asenteet ruotsin kieltä kohtaan ovat koventuneet Turussa.
”Täällä Turussa ruotsi pysyy yhä enemmän seinien sisällä kotikielenä, kun samalla katukuvassa ruotsi on yhä harvemmin kuultava kieli. Ruotsinkielisten koulujen välitunneilla puhutaan yhtä paljon suomea kuin ruotsiakin. Vaikka meillä on ruotsinkielinen yliopisto ja ammattikorkeakoulu, niin kieli ei kuulu eikä näy enää samoin kuin ennen.”
Tom Simolan mukaan on yleissivistävää, että pystyy sanomaan muutaman lauseen ruotsiksikin. Sen ei pitäisi olla aihe näin voimakassanaiseen ulostuloon, jossa koko ruotsin kieli halutaan poistaa Suomesta kokonaan. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS
Mitä Tom Simola ajattelee pakkoruotsista ja siitä, että kaikkialla Suomessa ruotsin kielen osaamisesta ei ole samanlaista hyötyä kuin jossain toisaalla?
”Ajattelen niin, että ei siitä ole haittaa, jos peruskoulussa lukee jonkin verran ruotsin kieltä. On ihan yleissivistävää, että pystyy sanomaan muutaman lauseen ruotsiksikin.”
Simola sanoo, että ruotsin kielen pakollinen oppimäärä on suhteellisen pieni, se ei mullista ihmisen koko elämää tai heikennä oppimistuloksia.
Hän sanoo kaipaavansa kaikkien puolueiden näkemyksiä juuri pakkoruotsista aiempaa selväsanaisemmin.
”Vasemmistoliitto ja Sdp ottaneet aika selkeän, myönteisen kannan tähän. Mutta jos mennään Kokoomukseen tai Vihreisiin, niin kovin selkeää kannanottoa sieltä ei ole tullut. Heidän suhteensa tähän asiaan on hyvin epäselvä.”
Ilmapiiriin ja kapeakatseisuuteen voisi vaikuttaa paitsi suurilla, myös pienillä asioilla.
”Yksi esimerkki on vaihtaa kielitaitoa ilmaisevat symbolit. Nykyisin Suomessa käytetään ruotsin kielen symbolina Ruotsin lippua. Näin ei saisi Suomessa olla.”
Lue lisää: Suomi ei ole suomalaisten alkuperäinen kieli – Tämä juttu purkaa seitsemän väärinkäsitystä suomen kielen ympäriltä
Jos Simola haluaa jotain korostaa suomenruotsalaisuuteen liittyen niin sitä, että ruotsinkieliset ovat ihan yhtä suomalaisia siinä missä suomenkielisetkin.
”Ihme kyllä tätä pitää alleviivata. Aiemmin syyskuussa yksi meidän toimittajamme oli Turun kauppatorilla haastattelemassa yhtä poliitikkoa, kun yksi herrasmies viereisestä pöydästä sanoi, että lopettakaa tuo huutaminen ruotsiksi ja menkää takaisin Ruotsiin.”
Simolan päätoimittama ja lounaisen Suomen alueella ilmestyvä ruotsinkielinen Åbo Underrättelser on Suomen vanhin sanomalehti. Se täyttää reilun vuoden kuluttua 200 vuotta.
Reilun vuoden päästä, 3. tammikuuta 2024, Åbo Underrättelser täyttää 200 vuotta, kertoo päätoimittaja Tom Simola. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS
sekin Simolaa kummaksuttaa, että monilla ihmisillä on mielikuva ja harhaluulo siitä, että ruotsinkielisillä ihmisillä kaikki asiat olisivat hyvin.
”Vähän niin, että jos puhuu ruotsia, niin kaikki toimii ja kaikkea on yllin kyllin. Kyllä Suomessa ruotsia puhuvat ovat ihan samojen ongelmien edessä kuin suomea puhuvatkin. Oli työpaikka tai koulutustausta mikä vain, niin ihan samalla lailla menee.”
Simola epäilee, että väärät luulot juontavat juurensa historiaan, sellaiseen maailmaan joka oli olemassa 150 vuotta sitten kartanonherroineen ja muine etuuksineen.
”Sitä maailmaa en ole omana elinaikanani nähnyt missään.”
Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.
