Helsingin energiayhtiö valmistautuu kutistamaan polttoon perustuvan lämmön- ja sähköntuotannon minimiin 2030-luvulla.
Vuosaaren biolämpölaitos alkoi lämmittää helsinkiläisten koteja jo joulukuussa. Laitoksen viimeistelytyöt valmistuvat kevään aikana. Kuva: Juha Salminen / HS
Marja Salomaa HS
Vuosaaren biolämpölaitoksessa Keravalta saapunut kierrätyspuulasti alkaa hitaasti siirtyä perävaunusta maanalaiselle kuljetushihnalle. Kuljettaja Janne Vuori seuraa pienestä valvomosta, että tyhjennys sujuu asianmukaisesti.
”Kaikenlaisia on tullut nähtyä, mutta moneen muuhun vastaanottopaikkaan verrattuna tämä on hyvä”, Vuori kiittää.
Hänen mainesanansa saavat projektijohtaja Antti Saikkosen hymyilemään. Saikkonen on juuri selittänyt mediakierroksen toimittajajoukolle, miten uudenaikainen, moderni ja tehokas Helenin biolaitos on.
”Kuljettajat ovat kiittäneet, miten tehokkaasti lastinpurku sujuu.”
Helsingin energiayhtiö on sijoittanut 250 miljoonaa euroa laitokseen, joten sen on syytäkin toimia moitteettomasti. Lämmitys laitoksessa alkoi jo joulukuussa, mutta alue on vielä työmaana viimeistelyjen ajan.
Aumakattoiseen polttoainevarastoon mahtuu 26 000 kuutiota polttoainetta: sahanpuruja, kierrätyspuuta ja metsähaketta. Kuva: Juha Salminen / HS
Ladoksi kutsutun aumakattoisen polttoainevaraston vieressä on pienempi siilomainen varasto. Yhteensä varastotilaa on 31 000 kuutiota. Kuva: Juha Salminen / HS
Kertoo paljon energiamarkkinan myllerryksestä, että Helen katsoo kierrätyspuun, sahanpurun, puunkuorien ja hakkuujätteen polttamista osaksi ylimenokauden ratkaisuja.
Tavoitteena on jo 2030-luvulla kutistaa polttoon perustuvan tuotannon osuus noin 15 prosenttiin. Mutta ennen kuin sinne asti eletään, helsinkiläiskodit ja toimitilat on lämmitettävä jotenkin.
Kahden kuukauden kuluttua sulkeutuu Hanasaaren voimala, ja hiilenpoltto loppuu Salmisaaressa vuonna 2024.
Kivihiileen perustuvaa lämmöntuotantoa poistuu yhteensä 890 megawattia. Poistuva sähköntuotantokapasiteetti on lähes 400 megawattia.
Joulukuussa Helen julkaisi ohjelman, jossa se yksilöi ne askeleet, miten Suomen pääkaupungissa toimitaan lähivuodet. Se on vastaus myös niille, jotka ovat epäilleet, ettei Helsinki voi mitenkään selviytyä vihreästä siirtymästä.
Helenin työohjelmassa lämmöntuotantoon tulee lisää hukkalämpöä hyödyntäviä lämpöpumppuja, sähkökattiloita, energian varastointia ja kestävää bioenergiaa.
Sekä Salmisaaren että Hanasaaren energiakortteleihin on soviteltu 140 ja 100 megawatin sähkökattiloita, jotka ovat käytännössä jättimäisiä vedenkeittimiä. Lisäksi Salmisaaressa lämmöntuotanto jatkuu muuttamalla nykyinen hiililämpökattila pellettikäyttöiseksi.
Uusien sähkökattiloiden on määrä olla käytössä talvikaudella 2024–25.
Katri Valan lämpöpumppulaitoksessa alkaa tänä keväänä jo seitsemännen lämpöpumpun rakentaminen. Helsinkiläisten jätevedestä otetaan talteen viimeisetkin lämmöt.
Kaukana 2030-luvulla siintää 17 kilometrin merivesiputki, jonka avulla Salmisaareen voitaisiin tuoda tasalämpöistä merivettä lämmöntuotantoon.
Geotermistä lämpöäkin Helen on testannut, mutta kahden kilometrin syvyisen lämpökaivon poraaminen Ruskeasuolle keskeytettiin 800 metriin. Maa-aines muuttui niin pehmeäksi, ettei poraaminen ollut enää taloudellista.
Polttoainekuormat punnitaan ennen purkua. Helen maksaa lastista sen laadun mukaan. Laitoksen laboratoriossa testataan laskutusta varten muun muassa, mikä on polttoaineen kosteus. Kuva: Juha Salminen / HS
Vuosaaren biolämpölaitokseen saapuu siten vielä useita vuosia kierrätyspuuta, sahanpurua, puunkuoria ja metsähaketta, vaikka Helen joutuukin tarkasti selittämään polttoaineen alkuperää.
Keravalta tiistaina saapunut lasti on vain yksi 60–70 perävaunullisesta rekasta, joka kaartaa laitoksen portista sisään päivittäin. Kierrätyspuun osuus polttoaineesta on kuitenkin vähäisempi kuin sahanpurujen ja metsähakkeen.
Helen ei sopimussalaisuuteen vedoten kerro, mistä kaikkialta polttoainetta ostetaan. Päähankinta-alue on eteläinen Suomi, ja tavara on sertifioitua eli sen tuotannossa pitäisi huomioida vanhojen metsien suojelu. Tarvittaessa voidaan ostaa täydennystä Baltiasta.
Kun 260 megawatin laitos tuottaa täydellä teholla lämpöä Helsingin kaukolämpöverkkoon, tontille varastoidut 31 000 kuutiota polttoainetta riittävät 3–4 vuorokauden tarpeisiin.
”Selvitään pitkän pyhäviikonlopun yli”, Saikkonen sanoo.
Biolämpölaitoksessa tehdään vielä viimeistelytöitä. Käydessään täydellä teholla voimala tuottaa 260 megawattia lämpöä Helsingin kaukolämpöverkkoon. Kuva: Juha Salminen / HS
Vuosaaren biolaitoksen vieressä 1990-luvulla valmistuneet A- ja B-voimalaitos ovat nekin käynnissä, koska maakaasun ja öljyn hinta on jälleen sopiva. Venäläisen maakaasun käytön Helen lopetti jo vuonna 2022, jolloin sopimukset päättyivät.
Venäläisen öljyn osto tyssäsi Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan.
Nyt kaasua virtaa laitokselle Baltic Connector -yhdysputken kautta.
Biolämpölaitos ei tuota sähköä, mutta jos joskus niin halutaan, tontilla on tilaa ja laitoksella valmius sähköturbiinin asennukseen. Helen selvittää myös muodikkaan vetytuotannon mahdollisuuksia Vuosaaressa.
Vantaan Energia on jo pitkään suunnitellut jätevoimalaansa vetytuotantoa, jonka lopputuotteena olisi kaukolämpöverkkoon soveltuva synteettinen metaani. Yhtiön on määrä tehdä hankkeesta tuotantopäätös tänä vuonna.
