Lannalle ja muille biomassoille ehdotetaan lupaa metsälannoitteeksi.
Metsän lentolannoitusta vuonna 2011. Kuva: Heli Nurkkala
Piia Elonen HS
Lannoittaminen olisi yksi keino vauhdittaa metsien kasvua ja hiilensidontaa, joiden molempien hiipumisesta on oltu huolissaan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi kuitenkin mukanaan pulan typpilannoitteista eikä vähiä ja kalliita lannoitteita kannata kylvää metsiin.
Samaan aikaan monilla eläintiloilla ylimääräinen lanta on ongelma.
Typpipitoinen lanta voisi olla yksi vaihtoehto metsälannoitteeksi, mutta lantaa ei saa käyttää metsien lannoittamiseen.
”Metsässä lantaa ei saa käyttää, mutta jos sen metsän raivaa ensin pelloksi, sinne lannan saa levittää”, havainnollistaa tutkimusprofessori Pasi Rautio Luonnonvarakeskus Lukesta.
Tänään perjantaina julkistetuissa politiikkasuosituksissa Luke ehdottaa, että lannasta, erilaisista nurmi- ja muista vihermassoista, puhdistamolietteistä ja muista biomassoista valmistettujen lannoitteiden käyttö sallitaan metsissä.
Muutos olisi selvityksen pääkirjoittajan, tutkija Satu Ervastin mukaan ajankohtainen nyt, kun lannoiteasetusta ollaan joka tapauksessa uudistamassa ensi vuonna. Nykyisessä asetuksessa biomassojen lannoitekäyttö on rajattu vain pelto- ja puutarhakäyttöön sekä maisemointiin ja viheralueiden hoitoon.
Luken mukaan maatalouden tai teollisuuden biomassojen metsäkäyttö olisi kiertotaloutta parhaimmillaan: se edistäisi ravinteiden kierrätystä sekä orgaanisten sivuvirtojen hyödyntämistä.
Metsässä lantaa tai muitakaan biomassoja ei käytettäisi lannoitteena sellaisenaan.
Biomassa pitäisi ensin puhdistaa haitta-aineista ja sen jälkeen poistaa vettä, eli saada lanta kuivempaan muotoon.
”Toinen vaihtoehto on ottaa biomassasta vain ravinteet. Eli sen sijaan, että poistetaan kaikenlaisia haittoja, niin poimitaankin biomassasta pois vain ne ravinteet”, Ervasti sanoo.
Lopullinen lannoite olisi joka tapauksessa erilaisia rakeita tai pellettejä, joita voitaisiin levittää helikopterista tai metsätraktorilla.
Lannoiterakeita voidaan levittää metsään esimerkiksi helikopterilla. Kuva: Vesa Joensuu
Etenkin ihmisten viemärijätteissä voi olla lääkejäämiä, antibioottiresistenttejä mikrobeja, hormoneita ja muita haitta-aineita. Joissakin biomassoissa voi olla myös mikromuoveja. Toisaalta eläinten ja ihmisten jätöksistä pystytään jo nyt tekemään kierrätyslannoitteita maatalouteen.
”Metsät ovat kuitenkin hieman erilainen ympäristö. Haitta-aineiden vaikutuksia siellä ei tunneta niin hyvin, koska käyttö ei ole ollut sallittua. Metsässä maaperän mikrobisto on erilainen ja ylipäätään se koko ekosysteemi on erilainen”, Ervasti sanoo.
On myös varmistettava, ettei lannoitteiden mukana päätyisi haitta-aineita luonnonvesiin.
Biomassojen metsäkäytöstä voisi ravinteiden kierrätyksen lisäksi olla myös ilmastohyötyjä.
Lanta itsessään tuottaa ilmastopäästöjä, joten se on järkevää hyödyntää. Keinolannoitteiden valmistuksessa puolestaan käytetään fossiilista maakaasua eli sekin tuottaa paljon ilmastopäästöjä.
Ilmastopäästöt vähensivät, jos keinolannoitteita voitaisiin korvata lannasta tehdyillä pelleteillä.
”Tämä tietysti vaatii sitä, että lannan kuivatuksessa ja muussa prosessoinnissa käytetään päästötöntä energiaa”, Ervasti sanoo.
Lisäksi metsien lannoittaminen voisi lisätä niiden hiilensidontaa.
Lannan kaikenlainen hygienisointi, prosessointi, kuivaaminen ja tietysti kuljettelu maksaa. Kierrätyslannoitteiden saaminen kannattaviksi onkin ollut vaikeaa.
Lannan hyödyntämisen yhtenä esteenä on ollut Suomen maatalouden tiukka alueellinen eriytyminen: eläintilat ovat yhtäällä ja kasvinviljely toisaalla. Lantaa ei ole kannattanut kuljettaa eläintiloilta viljatiloille. Nautatilat ovat keskittyneet Pohjanmaan maakuntiin, broileri- ja sikatilat Varsinais-Suomeen, Satakuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle.
Metsäkäytön kohdalla tilanne voi olla toinen.
”Metsiähän meillä on kaikkialla. Eli lannoitteiden tarpeen ja tarjonnan voisi saada toimimaan paikallisesti ilman pitkiä kuljetusmatkoja”, Ervasti sanoo.
Lantapellettien salliminen metsälannoitteeksi ei silti välttämättä ole ratkaisu siihen, että peltoja yhä raivataan lannanlevitykseen, sillä lantaa ei edelleenkään saisi sellaisenaan levittää metsään.
”Joka tapauksessa lanta pitäisi ensin kuljettaa käsiteltäväksi jonnekin keskitettyyn laitokseen. En siis näe, että tästä tulee mitään valtavaa buumia lannoittaa metsiä lannalla. Lähinnä metsäkäyttö olisi nyt hyvä sallia, niin se on mahdollista, jos jollakin alueelle tässä asiassa syntyy hyvä yhdistelmä”, Ervasti sanoo.
Ennen metsäkäytön sallimista tulisi haitta-aineiden ohella selvittää sitäkin, tuleeko typpilannoittamisesta valumia vesistöihin tai typpipäästöjä ilmaan. Ilmassa ylimääräinen typpi on ilmansaaste, vesistöjä se rehevöittää.
Nyt maakaasusta valmistettuja keinolannoitteita käytetään kivennäismetsien eli kovien maiden metsien lannoittamiseen, sillä ne tarvitsevat typpeä. Lannoitus tehdään metsään kerran, noin kymmenen vuotta ennen päätehakkuuta.
Sen sijaan turvemaa- eli suometsät tarvitsevat fosforia ja kaliumia. Siksi turvemaiden metsissä käytetään tuhkalannoitusta.
Lannoittamisen avulla halutaan lisätä puiden kasvua.
Metsiä lannoitettiin laajasti etenkin 1970-luvulla, mutta sen jälkeen lannoittaminen on hiipunut. 2000-luvulla alle 10 prosenttia talousmetsistä on lannoitettu, eli vuosittain metsiä on lannoitettu joitakin kymmeniätuhansia hehtaareja.
Viime vuonna metsien lannoituksiin käytettiin Suomessa 24 miljoonaa euroa.
