Eduskunnan ympäristövaliokunta poisti luonnonsuojelulakiesityksestä kaksi uhanalaisia luontotyyppejä koskevaa pykälää. Ympäristöjärjestöjen mukaan juuri ne olivat keskeisiä luontokadon turvaamiseksi Suomessa.
Avoimet dyynit ovat yksi esimerkki uhanalaisista luontotyypeistä, joita koskeva pykälä poistettiin lakiesityksestä. Yyterin hiekkarannan dyynit on pääosin jo suojeltu. Kuva: Joonas Salli
Heli Saavalainen HS
Ympäristöjärjestö WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen on äärimmäisen pettynyt luonnonsuojelulain vesittymiseen eduskunnan ympäristövaliokunnassa, joka poisti lakiesityksestä kaksi keskeistä pykälää keskustan vaatimuksesta.
Poistetut pykälät koskevat uhanalaisia luontotyyppejä sekä niiden huomioon ottamista päätöksenteossa, muun muassa kaavoituksessa ja ympäristöluvissa. Kyseessä ovat juuri ne pykälät, joiden avulla uhanalaisten luontotyyppien suojelu olisi saanut vahvistusta.
”Olo on hyvin surullinen. Uusi luonnonsuojelulaki oli hallitusohjelman isoin asia luontokadon torjumisen ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta, mutta käytännössä lakiesitys vesittyy aivan totaalisesti”, Luukkonen sanoo.
”Hallitus epäonnistui, ja luontokato jatkuu Suomessa. Luottamus keskustaan romahti.”
Esitys uudeksi luonnonsuojelulaiksi vesittyi ympäristövaliokunnassa tiistaina, kun keskustan edustajat asettuivat äänestyksessä muuta hallitusta vastaan.
He vaativat uhanalaisia luontotyyppejä koskevien pykälien poistoa lakiesityksestä, vaikka keskustan eduskuntaryhmä ja ministeriryhmä hyväksyivät ne viime keväänä.
Lue lisää: Keskusta asettui opposition puolelle, osa hallituspuolueista määrättiin poistumaan valiokunnan kokouksesta
Lue lisää: Vihreät koolla pohtimassa hallitustyötä sen jälkeen, kun keskusta asettui opposition puolelle
Luonnonsuojelulain tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Luukkosen mukaan uhanalaisten luontotyyppien, eli vaarassa olevien luontoalueiden, poistaminen lakiesityksestä vaarantaa koko tavoitteen.
”Nyt olisi ollut mahdollisuus parantaa luonnon tilaa, mutta luontokato jatkuu Suomessa”, Luukkonen sanoo.
WWF:n suojelujohtaja olisi kaivannut hallitukselta todellista vastuunottoa:
"Hallitusohjelma, johon kuului myös luonnonsuojelulain uudistaminen, oli valmistuessaan luonnon kannalta kunnianhimoinen, mutta käytännössä hallituksen kauniit puheet ja teot ovat olleet monelta osin ristiriidassa."
Myös luonnonsuojeluliitto arvostelee luonnonsuojelulakiin viime hetkellä tulleita heikennyksiä.
”Luontokato jatkuu Suomessa eikä uusi luonnonsuojelulaki pysty sitä pysäyttämään. Jo hallituksen esitys oli kompromissi, jota keskusta opposition kanssa vesitti vielä lisää muun muassa luontotyyppien suojelun osalta”, sanoo Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.
Veistola muistuttaa, että uhanalaisten luontotyyppien suojelu on myös monien lajien suojelun perusta. Maanomistajien omaisuuden suoja ei hänen mukaansa voi olla peruste lakipykälien poistamiselle.
“Perustuslakivaliokunta katsoi, että ehdotettu sääntely ei muodostu perustuslain turvaaman omaisuuden suojan kannalta ongelmalliseksi. Kyse on puhtaasti politiikasta”, Veistola toteaa.
Luonnonsuojelulain uudistus on laaja. Nykyinen laki on ollut voimassa vuodesta 1997, ja se kaipaa päivitystä.
Uudistusta kaivataan, sillä luonnon monimuotoisuuden heikentymistä ei ole saatu pysäytettyä. Suomen kasvi- ja eläinlajeista joka yhdeksäs ja luontotyypeistä lähes puolet luokitellaan uhanalaisiksi.
Lisäksi luontotyyppien ja lajien uhanalaisuudesta on saatu uutta tietoa ja myös ilmastonmuutos voimistaa entisestään monia luonnossa tapahtuvia muutoksia.
Lakiesityksen ohjenuora on pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelma, jonka pyrkimys on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa.
Lue lisää: Suomi ei ole onnistunut pysäyttämään luonnon köyhtymistä – jopa puolet luontotyypeistämme on uhanalaisia
Luontotyyppien suojelu on ollut keskeinen osa lakiesitystä. Tavoitteena on ollut vahvistaa suojeltujen ja uhanalaisten luontotyyppien suojaa.
Lakiin oli alun perin tarkoitus kirjata suoraan tiukasti suojellut lajityypit, jotka olisivat laissa suojeltuja ilman viranomaisen tekemää päätöstä. Nämä luontotyypit olisivat ehdotuksen mukaan kalkkikalliot, serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot sekä rannikon avoimet dyynit.
Toinen merkittävä kohta on vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio, jonka myötä taloudellisesta toiminnasta luonnolle aiheutuva heikennys on mahdollista hyvittää. Kompensaatio tarvitsisi kuitenkin lailla määritellyt pelisäännöt.
Uutta on myös malminetsinnän kieltäminen kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa sekä valtion muilla suojelualueilla. Tähän ei tiettävästi ole tulossa muutoksia.
