Kulutusvalinnoilla on merkittävä rooli Suomen lisäpäästövähennyksissä, toteaa Suomen ilmastopaneeli. Ruoan päästöjen vähentäminen edellyttää kuitenkin maatalouspolitiikan tukea kohti ilmastokestävää ruokavaliota. Myös liikkuminen on avainasemassa.
Kuluttajat voivat vähentää ilmastopäästöjään muun muassa aurinkoenergian avulla, siirtymällä polttomoottorista sähköautoon ja muuttamalla ruokavaliotaan kasvispainotteiseksi. Kuva: Ville Maali / HS, Ville-Veikko Kaakinen / HS, Riina Peuhu
Heli Saavalainen HS
Kuluttajan rooli Suomen ilmastotavoitteiden toteutumisessa ja siten myös ilmastonmuutoksen hillinnässä on merkittävä. Suurimmat mahdollisuudet saada aikaan lisäpäästövähennyksiä liittyvät ruokaan ja liikkumiseen, toteaa Suomen ilmastopaneelin tuore raportti.
Ilmastopaneelin mukaan nykyiset politiikkatoimet eivät kuitenkaan turvaa riittävästi ilmastotavoitteita, joten yhteiskunnan kannattaa tukea ja ohjata kuluttajia tekemään vähäpäästöisiä valintoja.
Kuluttajien suurimmat mahdollisuudet lisäpäästövähennyksiin liittyvät ruokaan ja liikkumiseen. Asumisen kohdalla ollaan jo menossa hyvään suuntaan, kunhan öljylämmityksestä luovutaan vähitellen kokonaan.
Liikkumisessa kuluttajilla on hyvät mahdollisuudet nopeuttaa päästövähennyksiä. Tämä tapahtuu etenkin, jos valitsee sähköauton polttomoottoriauton sijaan ja suosii julkista liikennettä.
Ruokavaliomuutosten kohdalla Suomessa ollaan pattitilanteessa. Ilmastokestävä ruokavalio edellyttäisi lihan- ja maidonkulutuksen pienentymistä ja kasvisruoan osuuden kasvua, mutta toteutuakseen muutos edellyttäisi kuluttajien valintaa tukevaa maatalous- ja ruokapolitiikkaa. Nykyinen politiikka pitää tuotantosuunnat ennallaan.
Yhteiskunta voi ohjauksellaan kannustaa kuluttajia tekemään ilmastoystävällisiä valintoja entistä ripeämmin, kertoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.
”Toimiva ilmastopolitiikka vaikuttaa myös kuluttajan hiilijalanjälkeen. Samaan aikaan kuluttajan toiminta vauhdittaa muutoksen tapahtumista. Kyseessä on ”win win” -tilanne”, Seppälä sanoo.
Ilmastopaneelin raportti Kuluttajien mahdollisuudet Suomen päästövähennysten vauhdittamiseksi tarkastelee ruokaan, asumiseen, liikkumiseen ja muuhun kulutukseen liittyviä valintoja, joilla kuluttajat voivat tehdä nykyistä enemmän hiilijalanjälkensä pienentämiseksi.
Nämä ovat samalla keinoja, joita yhteiskunnan kannattaisi tukea ja ohjata. Kannustamalla kuluttajia tekemään vähähiilisiä valintoja voidaan edistää päästövähennystavoitteiden kustannustehokasta toteutumista.
Suomen ilmastopolitiikan ja raportissa ehdotettujen lisätoimien yhteisvaikutuksesta kotitalouksien hiilijalanjäljen arvioidaan pienenevän lähes 50 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2030 mennessä.
Kuluttajien suurimmat mahdollisuudet, noin 40 prosenttia, vähentää lisää päästöjään liittyvät ruokaan ja kasvispainotteiseen ruokavaliomuutokseen, joka on myös ravitsemussuositusten mukaista.
Seppälän mukaan ruokaan liittyvät päästöt eivät kuitenkaan välttämättä pienene, jos maatalouspolitiikka ei tue lihan ja maitotuotteiden vähentämistä ruokavaliossa.
Ruoantuotanto aiheuttaa merkittävän osan ilmastopäästöistä niin globaalisti kuin Suomessakin. Erityisesti eläintuotannon ilmastovaikutus on suuri. Se aiheuttaa metaanipäästöjä ja vaatii paljon peltoalaa. Suomessa rehujen tuotannossa on lähes 80 prosenttia peltoalasta.
Laaja Ruokaminimi-tutkimus laski vuonna 2019, että lihaa vähentämällä voidaan pienentää ruokavalion ilmastovaikutusta 40 prosenttia.
Lue lisää: Selvitys laski, mikä ruokavalio on ekologisin Suomessa
Isoja mahdollisuuksia päästövähennyksiin on liikkumisvalinnoissa. Tehokkainta on auton valinnassa siirtyä polttomoottorista sähköautoon. Päästöjä voi vähentää myös suosimalla julkista liikennettä ja vaikkapa kimppakyytejä.
Asumisen päästöt ovat jo vähenemässä merkittävästi vuoteen 2030 mennessä sähkön ja kaukolämmön tuotannon päästöjen nopean vähenemisen ansiosta.
Kuluttajat voivat kuitenkin nopeuttaa muutosta kiirehtimällä öljylämmityksen alasajoa ja vaihtamalla öljykattilan esimerkiksi ilmalämpöpumppuihin tai maalämpöön.
Myös puun polttoa tulisi ilmastopaneelin mukaan korvata sähköllä, lämpöpumpuilla, aurinkoenergialla ja energiatehokkuustoimilla.
Asuinrakennusten energiatehokkuuden lisäämisellä on merkitystä paitsi lämmityslaskuun myös energian riittävyyteen.
”Kuluttajien tekemät energiatehokkuustoimet ovat tärkeitä koko energiasiirtymän kannalta, sillä ne nopeuttavat muutosta”, Seppälä sanoo.
Muu kulutus eli tavarat ja palvelut ovat ongelmallinen ryhmä päästövähennysten kannalta. Siihen tuo epävarmuutta tuonti ulkomailta, sillä peräti puolet kulutuksen hiilijalanjäljestä muodostuu tuonnin kautta.
Kotimaisten tuotteiden ja palveluiden päästöt vähenevät keskimäärin nopeammin kuin tuonnin.
Kulutustottumuksilla on kuitenkin merkitystä. Terveys- ja koulutuspalveluita lukuun ottamatta muun kulutuksen eli tavaroiden ja palvelujen osa-alueet ovat enemmän tai vähemmän tarveharkintaisia, ilmastopaneeli kuitenkin korostaa.
Hiilijalanjälkeään voi pienentää muun muassa ostamalla vain tarpeeseen sekä pidentämällä tavaran käyttöikää huoltamalla ja korjaamalla.
Kotien ilmastokuorman vähentämisen vaikutukset voivat olla merkittäviä Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Kulutuksen muutokset ja hiilijalanjäljen pienentäminen auttavat myös säästämään rahaa.
Ilmastopaneelin Seppälä muistuttaa, että kuluttajien valinnat ohjaavat myös tuotantoa, kun markkinatoimien on ennen pitkää pakko reagoida kuluttajien valintoihin.
