Kun Saksa viime viikolla päätti Leopard-taistelupanssarivaunujen viennistä Ukrainaan, tuore kysely kertoi, että yli puolet saksalaisista kannatti panssaritoimituksia.
Kun kyselyssä tarkasteltiin erikseen itä- ja länsisaksalaisten suhtautumista panssaripäätökseen, olivat erot huomattavat: Itä-Saksassa 65 prosenttia vastusti päätöstä, kun vastaava luku maan länsiosassa oli vain 33 prosenttia.
Luvut myötäilevät koko Ukrainan sodan ajan Saksassa näkyneitä mielipide-eroja. Itä- ja Länsi-Saksa yhdistyivät 32 vuotta sitten, mutta silti niissä suhtaudutaan edelleen eri tavoin Natoon, Yhdysvaltoihin ja Venäjään.
Itä-Saksassa asuu nykyään noin 16 miljoonaa koko maan 83 miljoonasta asukkaasta.
Itäiset osavaltiot kuuluivat vuosikymmenien ajan Neuvostoliittoon. Tutkija Silke Satjukov kuvailee Deutschlandfunk-kanavalle, kuinka kasvaminen kaksinapaisena esitetyssä maailmassa, jossa oma puoli eli itä oli hyvä ja toinen puoli eli länsi oli paha, vaikuttaa tähän päivään saakka.
”Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, kaikki sortuivat nopeasti kylmän sodan aikaiseen sanavarastoon ja puheisiin idästä ja lännestä”, Satjukov totesi.
Samalla myös kansalaisten mielikuvat kaksinapaisesta maailmasta ovat vahvistuneet uudelleen.
Vielä pitkälle 2000-lukua itäsaksalaiset oppikirjat ja opettajat edustivat DDR:n aikaista maailmankuvaa. Muutosta tarkoittaneet impulssit, kuten perestroika, olivat itäsaksalaisten kokemuksen mukaan aina tulleet Moskovasta eikä Washingtonista.
”Kolmasosa itäsaksalaisista piti Vladimir Putinia ”tehokkaana” johtajana.”
Itä-Saksa koki myös 1990-luvulla yhden Euroopan radikaaleimmista murroksista. Kokonaisia tehtaita lopetettiin tai myytiin länsisaksalaisille investoijille. Sadat tuhannet menettivät työpaikkansa, kun kommunistinen talous kilpaili yhtäkkiä samoilla markkinoilla kapitalistisen Länsi-Saksan kanssa.
Murrosta seuranneet 2010-luvun finanssikriisi, vuoden 2015 maahanmuuttokriisi sekä vuodesta 2019 jyllännyt koronapandemia ovat saaneet itäsaksalaiset arvostamaan pysyvyyttä ja muuttumattomia rakenteita.
Berliiniläisen Insa-tutkimusinstituutin 2020 toteuttaman tutkimuksen mukaan kolmasosa itäsaksalaisista piti Vladimir Putinia ”tehokkaana” johtajana.
Erityisesti populistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) ja Die Linke -vasemmistopuolueen äänestäjät Itä-Saksassa ovat lisäksi sitä mieltä, että Nato on yhtä lailla syypää Venäjän hyökkäyssotaan kuin Putin ja Kreml.
AfD:n ja Linken osuus esimerkiksi itäisen Thüringenin viime osavaltiovaaleissa annetuista äänistä oli noin 50 prosenttia.
Tuhannet itäsaksalaiset ovat vaatineet viime kuukausina mielenosoituksissa Saksan Ukrainan-tukien lopettamista ja helpotuksia nouseviin elinkustannuksiin – ja samalla heiluttaneet Venäjän lippuja marsseillaan.
Vaikka kyse on ennen kaikkea protestista Berliinin politiikkaa vastaan, voi itäsaksalaisten vastahanka johtaa lisävarovaisuuteen, kun Saksan johto päättää uusista asetoimitusta Ukrainaan.
Kirjoittaja on Kauppalehden kirjeenvaihtaja Berliinissä.
