Somejätti Meta sai moitteet alastomuussäännöistään, ja nyt Instagram ja Facebook pohtivat niiden höllentämistä. Mediatutkimuksen professorin mukaan tiukka sensuuri rikkoo ihmisten ilmaisunvapautta.
Alastomat kehot saattavat pian näkyä entistä vapaammin Instagramissa ja Facebookissa.
Instagramin ja Facebookin emoyhtiö Metan valvontalautakunta julkaisi tammikuussa suosituksen (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan Metan pitäisi muuttaa linjaustaan alastomuudesta. Facebookin ja Instagramin säännöt sallivat muun muassa kuvat yläosattomista miehistä, mutta eivät naisista. Poikkeuksena ovat kuvat, jotka liittyvät rinnanpoistoleikkaukseen, imettämiseen tai poliittiseen protestiin.
Metan alastomuussäännöt rajoittavat naisten, transihmisten ja muunsukupuolisten itseilmaisua, lautakunta sanoo päätöksessään. Lautakunnan mukaan Facebookin ja Instagramin alastomuussäännöt rikkovat ihmisoikeuksia eivätkä ota huomioon esimerkiksi transsukupuolisia ihmisiä.
Lautakunta kehottaa Metaa muuttamaan sääntöjään niin, että ne kunnioittavat ihmisoikeuksia ja kohtelevat kaikkia ihmisiä yhdenvertaisesti.
”On aika hassua, jos alaston keho on aina säädytön”
Turun yliopiston mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen kertoo ilahtuneensa lautakunnan päätöksestä, sillä nykysäännöissä olisi paljon parantamisen varaa.
– Jos ajattelee esimerkiksi taiteellista ilmaisua, niin on aika hassua, jos alaston keho on aina säädytön. Sehän on järjetöntä.
Vielä on epäselvää, miten lautakunnan päätös käytännössä muuttaa Facebookin ja Instagramin käytäntöjä. Alastomuutta saa ehkä näkyä aiempaa enemmän, mutta suoranaista pornoa tuskin sallitaan jatkossakaan, Paasonen sanoo.
Tilannetta mutkistaa se, että suurin osa sisällöstä moderoidaan tekoälyn avulla – datamassat ovat liian suuria ihmissilmin tarkistettaviksi.
– Algoritmit on treenattu tunnistamaan nimenomaan ”naisnännejä”, Paasonen kertoo.
Lopputulos voi olla absurdi. Instagramista ja Facebookista on esimerkiksi poistettu taideteoksia, joissa on paljaita kehoja, vaikka teokset eivät olisi sinänsä eroottisia.
Algoritmille ei ole myöskään aina ihan selvää, kuka on mies ja kuka on nainen – esimerkiksi tilanteessa, jossa transsukupuolinen korjaa sukupuoltaan ja käy rintaleikkauksissa. Lautakunnan päätös perustuikin juuri tapaukseen, jossa transihmisen kuvia poistettiin Instagramista.
– Jos on vielä rasvaa rinnoissa, niin silloin kuva on hävytön, mutta jos onkin vähän vähemmän rasvaa ja enemmän karvaa, niin silloin se on ihan ok. Tämähän kertoo siitä, että nämä standardit eivät ole ihan järkeviä.
Käytännössä tekoälyä pitäisi siis kouluttaa tunnistamaan seksuaalinen sisältö jollain muulla tavalla kuin sillä, millaisella vartalolla paljaat nännit ovat.
Säännöt rajoittavat perusoikeuksia
Paasosen mukaan sosiaalisten medioiden sisältönormit ovat tiukentuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana: seksuaalisuutta ei suvaita enää yhtä paljon kuin ennen.
Somejättien tiukat säännöt rajoittavat Paasosen mukaan ihmisten seksuaalioikeuksia. Seksuaalioikeudet ovat kansainvälisten terveysjärjestöjen määrittelemiä oikeuksia, joiden mukaan ihmisillä on oikeus muun muassa oikeus toteuttaa ja ilmaista seksuaalisuuttaan haluamallaan tavalla sekä oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi ilman syrjinnän tai väkivallan pelkoa.
Somejäteissä seksuaalisuus halutaan siivota pois, koska se voi ärsyttää mainostajia ja osaa käyttäjistä.
– Mutta se ei ole syy rajoittaa jonkun toisen oikeuksia, Paasonen sanoo.
Paasosen mukaan seksuaalisen sisällön rajoittaminen iskee yleensä kaikkein raskaimmin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin: heille sosiaalisen median yhteisöt ovat erityisen tärkeitä, mutta samalla heidän kehojaan sensuroidaan muita tiukemmin.
Samalla sosiaalisesta mediasta on tullut uusi ”kansalaistori”: paikka, jonne ihmiset kokoontuvat viettämään aikaa toistensa kanssa, ylläpitämään sosiaalisia suhteita ja ilmaisemaan itseään.
Siksi ei ole ihan sama, miten paljon kaupalliset somejätit saavat rajoittaa ihmisten käyttäytymistä, Paasonen sanoo.
– Kyse on periaatteesta: siitä, saavatko someyhtiöt päättää, miten me olemme yhteydessä toisiimme.
Voit keskustella aiheesta 29.1. klo 23:een saakka.
