Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

IS testasi vuosia odotetun mega­pelin – Halo Infiniten suurin uudistus toimii upeasti

Halo Infinite päättää pelisarjan toisen trilogian onnistuneesti. Toisaalta on vaikea olla pohtimatta pelisarjan tulevaisuutta, kun takana on 20 vuotta.

Microsoftin ja Xboxin ykköspeli on ollut jo 20 vuotta Halo-sarja, jonka uusimman osan Infiniten julkaisu ei ole sujunut ongelmitta. Sen piti olla marraskuussa 2020 julkaistun Xbox Seriesin lippulaivapeli, mutta kehitysongelmien takia julkaisua lykättiin vuodella.

Lykkäyksiin on vaikuttanut muun muassa pelin ohjaajan vaihtuminen kahdesti. Se näkyy vähemmän yllättäen myös lopputuotoksessa, jota on odotettu jo vuosia kieli pitkällä.

Ilta-Sanomat pääsi pelaamaan Halo Infinitea ennakkoon pc:llä. Peli julkaistaan sen lisäksi tietenkin Xboxille. Arviossa vältetään isoja juonipaljastuksia.

Infiniten tarina on rakennettu siten, että se toimii myös aivan uusille pelaajille, mutta Halo-fanit saavat siitä enemmän irti. Peli alkaa 1,5 vuotta Halo 5:n tapahtumien jälkeen. Master Chief on kokenut kovia, mutta lähtee jälleen kerran pelastamaan maailmaa.

Tällä kertaa sotanäyttämönä toimii Zeta Halo -rengas. Siellä Master Chief yrittää estää Banished-joukkojen touhut, mutta samalla selvittää mitä edellisessä osassa luottamuksen pettäneelle Cortanalle on tapahtunut. Tarinan aikana tutuksi tulee useampi pahis.

Kotiin, iloitsee Echo-niminen lentäjä pelin alussa. Emme suunnanneet kotiin.

Ensimmäinen tunti on tuttua tutoriaalimaista putkijuoksua, mutta sen jälkeen päästään avoimeen maailmaan. Se on laaja, monipuolinen, sisältää haasteita ja aarteita.

Tarina ei kuitenkaan varsinaisesti imaise mukaansa. Se ei tarjoa riittävästi mieleenpainuvia kohtauksia, suuria yllätyksiä tai eeppisiä tehtäviä. Se kuitenkin etenee omalla painollaan riittävän toimivasti. Loppuratkaisusta riittää varmasti keskustelua somessa ja foorumeilla.

Tehtäviä on 14, mikä ei kuulosta paljolta, mutta tarjoaa useimmille pelattavaa noin 20 tunnin edestä, jos yhtään tutustuu muuhun maailmaan. Niitä suoritetaan onneksi myös erilaisissa maastoissa.

Sivutehtävät taas ovat pääosin erittäin hyvin toteutettuja, koska ne sijoittuvat pienelle alueelle eivätkä vie 5–20 minuuttia enempää kerrallaan.

Zeta Halon avoimen maailman tutustumiseen voi helposti käyttää tunteja, sillä ympäriinsä on ripoteltu valloitusta odottavia vartiotorneja, vapautettavia UNSC-sotilaita ja erilaisia kerättäviä asioita, kuten panssareita moninpeliin.

Infinite tuntuu Halolta kaikessa hyvässä ja pahassa. Se on pelisarjalle uskollinen jatko-osa, joka on uudistunut maltillisesti. Uusi, addiktoiva ja hauska tarttumakoukku on toteutettu erinomaisesti. Se tuo monipuolisuutta pelaamiseen, oli kyse sitten taistelusta sisätiloissa tai liikkumisesta.

Liikkuminen on kuitenkin yleisesti melko verkkaista ja varsinkin liukuminen tuntuu tahmealta, jopa ajasta hieman jääneeltä. Näkisin mielelläni seuraavassa Halossa liikkumisen olevan hieman sulavampaa – eli toisin sanoen nykyaikaisempaa.

Tarttumakoukun lisäksi pelaajalta löytyy lisäsuojaa antava panssari, viholliset paljastava tutkapallo, suojaseinä sekä pikapyrähdys, jolla voi väistää pommeja. Varusteita voi päivittää ympäri aluetta löytyvillä Spartan-pisteillä.

Toisaalta peli on aivan tajuttoman hauska. Kuka ei haluaisi olla toimintaelokuvien sankari, joka yksin pelastaa päivän tuhoamalla suuren joukon alieneita ja muita ulkomaailman otuksia?

Tarttumakoukulla saa parhaimmillaan tehtyä John Wick -elokuvien kaltaisia toimintakohtauksia: kisko sillä itsesi vihollisten kimppuun tai ota hyllystä uusi ase tyhjän tilalle.

Koukkua lukuun ottamatta muut varusteet jäivät kuitenkin käyttämättä pelin edetessä. Tarttumakoukun kanssa puolestaan mietin useasti, että mitähän kivaa tällä keksisi seuraavaksi...

Pelissä riittää eri asevaihtoehtoja, jotka kaikki hoitavat homman useimmissa kohtaamisissa. Energiamiekka on yksi harvoista, jonka otin aina kantoon, kun sellaisen törmäsin.

Gruntit, nuo melko onnettomat pikkusotilaat, ovat pelin näkymättömiä tähtiä. Nämä pikkuriiviöt heittelevät itsevarmasti kommentteja, jotka saavat useamman kerran nauramaan. Useita kertoja istuin piilossa, koska halusin kuulla keskusteluita.

Sodan korkein taito on sitä, että voittaa vihollisen taistelutta. Tiedätkö kuka sanoi niin? Minä. Juuri nyt, iloitsi eräs Grunt, jonka keskustelua kuuntelin salaa.

”Haluaisin vain nähdä ihmisen ja tappaa hänet. Onko se niin paljoa pyydetty?” On, jos vastassa on Master Chief.

Master Chiefin oikea käsi on tällä kertaa uusi tekoälykumppani The Weapon, joka on myös ansainnut kehunsa. Se on hauska, sarkastinen ja nokkela. Joskus jopa liiankin.

Maailma on elävä ja pullollaan eläimiä. Metsässä pysähtyessään voi kuulla esimerkiksi lintujen laulavan. Viholliset puuhailevat kaikkea, jos eivät ole tietoisia pelaajasta. Huomatessaan uhkan lähestyvän alkaa rähinä, johon kutsutaan myös kaverit mukaan.

Halo Infinite on megaluokan peliksi onnistunut paketti, joka tarjoaa rahalle vastinetta. Yksinpeliin saa upotettua ainakin sen 25 tuntia, jos vain tutkii avointa maailmaa kaikessa rauhassa.

Pelissä on myös varsin mainio ilmainen moninpeli, joka on oikea ratkaisu vuonna 2021. Se tukee ristipelaamista Xboxin ja pc:n välillä, eikä mikromaksuilla ei saa etuja peliin. Näiden kahden valttikortin ympärille on hyvä rakentaa nettihalon tulevaisuutta.

Moninpeli on tosin vielä kaukana sen täydestä potentiaalista. Pelitiloja on maltillisesti, haluamaansa ei voi valita ja huijarit ovat jo nyt iso riesa pc:llä. 343 Industriesillä riittää tehtävää moninpelin kanssa, mutta se on seuraavat pari vuotta sarjan tulevaisuus, joten resursseja pitäisi riittää.

Nettihalo muuten tuntuu pitkälti siltä vanhalta kunnon Halolta, johon alkuperäisen Xboxin pelaajat rakastuivat. Tarttumakoukku tuntuu myös moninpelissä luonnolliselta ja onnistuneelta lisältä peliin.

Aina ulkonäkö ei petä: Escharum näyttää pahalta ja on sellainen.

Infiniten suurin miinus on luvatun kaksinpelin myöhästyminen pahasti julkaisusta. Se lisätään peliin aikaisintaan toukokuussa 2022, mahdollisesti myöhemmin. Peli tuntuu myös hieman vanhanaikaiselta, mutta Halolta, joten voiko sitä laskea miinukseksi? Minä lasken. Peli kaipaisi hieman lisää ravistelua eli uudistuksia tarttumakoukun lisäksi.

Toisaalta vanhanaikaiseen fiilikseen voi vaikuttaa se, että Infinite tuo maailmaltaan ja tunnelmaltaan mieleen alkuperäisen Halon eli Combat Evolvedin vuodelta 2001. Hyvällä tavalla, onneksi.

Kahdenkymmenen arvostelutunnin aikana bugeja ei tullut vastaan, mutta parhailla grafiikoilla testilaitteiston rauta riitti kiinteään 75 fps:ään. Suorituskyvyn voisi kuvitella paranevan julkaisun jälkeen, mutta ainakin pc-pelaajien kannattaa vilkaista järjestelmävaatimuksia ennakkoon.

Halo on Microsoftin suurimpia pelejä, mutta kauanko vihreän panssaroidun supersotilaan vetovoima vielä kestää? Vaikea sanoa. Sarjan pääosia on nyt takana kahden trilogian verran, joista vain ensimmäisestä puhutaan vuosikymmenien päästä (toivottavasti).

Seuraavan trilogian (jos sellaista tulee) osalta peli kaipaa isoja uudistuksia niin hahmoihin, tarinaan kuin maailmaan. Siinä riittää haastetta Microsoftille, joka taistelee pian samankaltaisen ongelman kanssa toisen lippulaivasarjansa Forza Horizonin kanssa.

Julkaisija: Xbox Game Studios

Kehittäjä: 343 Industries

Saatavilla: Xbox One, Xbox Series, pc (Steam, Microsoft-kauppa) huom. Peli kuuluu Xbox Game Passiin

Julkaisupäivä: 8. joulukuuta 2021

Ikäraja: PEGI 16

Testattu pc:lla kokoonpanolla: Intel i5-11600K @ 4,9ghz / Nvidia RTX 3060 Ti / 32gb ram / Windows 10 (64 bit).

Kunnon peleissä on jemmattuna hämmentäviin paikkoihin yllätyksiä. Yhdeltä sivupolulta löytyi vanha kunnon kolikkopeli, joskin siinä ollut peli vähän yllätti...