Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Jalkapallo | Kello oli 2.26 talviyönä, kun Ilmari Niskasen vanhemmat saivat elämänsä järkyttävimmän puhelun: "Näin lapseni makaavan teho-osastolla letkuissa ja piuhoissa ja pää käärittynä"

Aivoleikkauksen jälkeen Ilmari Niskanen on oppinut nauttimaan pienistäkin asioista hyvin paljon. ”Positiivisuus alkoi kantaa.” Kuva:  Mika Ranta / HS

Kello oli 2.26, kun Ilmari Niskasen vanhemmat saivat elämänsä järkyttävimmän puhelun. ”Näin lapseni makaavan teho-osastolla letkuissa ja piuhoissa ja pää käärittynä. Se oli hirveä sokki”, kertoo äiti. Onnistuneen aivoleikkauksen jälkeen Ilmari Niskanen on hymyillyt kiitollisuuttaan joka päivä.

Podgorica

Ehkä se oli etiäinen, aavistus tulevasta, kun Jari Niskanen jätti puhelimensa äänet päälle illalla 20. tammikuuta 2016. Tavallisesti hän olisi laittanut puhelimen äänettömälle käydessään nukkumaan.

Yöllä kello 2.26 puhelin soi, ja Kuopion yliopistollisen sairaalan sairaanhoitaja kertoi, että sairaalaan oli tuotu poika, Ilmari Niskanen tajuttomana. Hän oli saanut kaksi epileptistä kohtausta yöllä.

Edellisenä päivänä Kuopion Palloseuraa edustava Ilmari Niskanen oli soittanut vanhemmilleen Imatralla pelatun harjoitusottelun jälkeen. Hän oli ollut huolissaan, jäisikö testileiri Saksan suurseurassa Kaiserslauternissa väliin. Ei hän ollut varsinaisesti kipeä, mutta olo oli outo. Aivan kuin olisi tulossa kipeäksi.

Pelin jälkeen Ilmari Niskanen oli palannut Kuopioon muun joukkueen mukana ja käynyt nukkumaan. Yön tapahtumista hän ei muista jälkikäteen mitään.

Sairaanhoitajan soiton jälkeen Niskasen vanhemmat yrittivät nukkua. Huoli painoi mieltä. Uni ei tullut uudestaan.

Pahinta pelkoa lievitti hieman se, että täysikäisenä poika oli itse antanut luvan soittaa vanhemmille. Ainakin hän oli siis ollut tajuissaan.

Aamulla vanhemmat menivät sairaalaan.

”Kuva on jäänyt mieleeni. Näin lapseni makaavan teho-osastolla letkuissa ja piuhoissa ja pää käärittynä. Se oli hirveä sokki”, sanoo Ilmari Niskasen äiti Arja Kontoniemi.

”Ensimmäinen törötimpuri sanoi kuvia katseltuaan, että on viidenkymmenen prosentin mahdollisuus, että leikkausta seuraa halvaantuminen.”

Yöllä Ilmari Niskasen oli saanut ensimmäisen epileptisen kohtauksen. Kämppäkaveri Henri Knuutinen oli herännyt toisesta huoneesta kuuluneeseen kolinaan ja tajunnut hälyttää apua. Niskasen toinen epileptinen kohtaus oli tullut sairaalassa.

Sairaalassa Niskasen pää oli kuvattu, ja aivoista oli löydetty synnynnäinen aivoverisuonten epämuodostuma, kavernooma.

Lääkärit kertoivat vanhemmille vaihtoehdoista. Ensimmäinen oli loppuelämän kestävä lääkitys, ja toinen oli leikkaus.

”Ensimmäinen törötimpuri sanoi kuvia katseltuaan, että on viidenkymmenen prosentin mahdollisuus, että leikkausta seuraa halvaantuminen. Onneksi arvostettu neurokirurgi Olli-Pekka Kämäräinen sattui ottamaan samat kuvat käsiinsä ja sanoi, että helppo homma minulle”, Jari Niskanen kertoo.

Vanhemmat ja Ilmari Niskanen takertuivat ajatukseen leikkauksesta Kämäräisen suosituksesta. Ennen kaikkea sitä halusi Ilmari Niskanen.

”En osannut olla erityisen huolissaan missään vaiheessa, vaikka tietenkin kyseessä oli iso leikkaus”, Ilmari Niskanen muistelee.

Kuukautta myöhemmin hänen kallonsa avattiin.

”Minulla oli luottavainen olo, ja sairaalassa oli huippuhenkilökunta, joka tuki koko ajan.”

Neurokirurgi Kämäräinen soitti leikkauksen jälkeen vanhemmille ja sanoi, että homma meni hyvin.

Niskanen kuvailee, millaiset ”hirmuiset tikit” hänellä oli päässään leikkauksen jälkeen. Kolme viikkoa piti olla hikoilematta. Kontaktiurheilua piti varoa pitkään, ettei leikkaushaava aukeaisi uudestaan. Myöhemmin keväällä, toukokuussa, hän pystyi menemään treeneihin.

Leikkaus muutti Niskasta.

”Enhän minä mikään mörrimöykky ollut aiemminkaan.”

Ilmari Niskanen harrasti lapsena jalkapallon lisäksi jääkiekkoa ja yleisurheilua. Kuva:  Mika Ranta / HS

”Minut tunnetaan positiivisena ihmisenä. Tuntui, että siitä hetkestä positiivisuus lähti kumpuamaan. Elämänilo.”

”Enhän minä mikään mörrimöykky ollut aiemminkaan, mutta sen jälkeen positiivisuus alkoi kantaa. Opin nauttimaan pienistäkin asioista hyvin paljon.”

Toukokuussa Niskanen palasi kentille. Ensimmäinen peli oli Oulussa, jossa RoPS isännöi ottelua KuPSia vastaan. Ottelun jälkeen hänet otettiin haastatteluun, jossa hän vain hymyili ja nauroi. Se on jäänyt hänen mieleensä.

”Vaikeuksia oli ollut aiemminkin. Ajattelin, että kun olen näistä selvinnyt, minua ei pysty enää mikään pysäyttämään.”

Isä Jari Niskanen oli tehnyt Ilmarista pelaajan Kiuruvedellä ja Iisalmessa ennen kuin poika siirtyi Kuopioon.

”Immin valmentaminen alkoi, kun oma jalkapallourani loppui. Olin hänen henkilökohtainen valmentajansa.”

Jari Niskanen kertoo, miten hän hioi Ilmarin ja tämän pikkusiskon Emman jalkapallotaitoja. Oli pelinomaisia pariharjoituksia. Joka viikonloppu kului talvisin Kiuruveden liikuntahallilla. Siihen aikaan kunnassa ei ollut tekonurmea, joten keväällä harjoiteltiin hiekkakentällä.

”Immi oli erittäin hyvä valmennettava, ja minä oli valmentajaisänä erittäin vaativa. Emme oikaisseet yhtään”, Jari Niskanen sanoo.

Poika harrasti myös jääkiekkoa 11–12-vuotiaaksi asti, ja tukilajina jalkapallolle toimi yleisurheilu. Niskanen voitti piirimestaruuksia pikajuoksussa ja pituushypyssä.

”Sanoin, että nyt pitäisi jotakin tehdä, että en halua jämähtää tällaiselle tasolle.”

Ilmari Niskanen puhuu lähes täydellistä kirjakieltä ilman täytesanoja, eikä paikallinen murre kuulu puheessa. Hän kertoo siitä, miten hänelle oli tärkeää olla paras kaikessa.

”Jalkapallokenttä oli tietenkin ykkösasia, mutta oli ihan sama, oliko kyseessä lautapeli, tietovisa tai kokeet koulussa, minulle oli tärkeää olla paras. Jos joku oli parempi, se ärsytti todella paljon. Sellainen kunnianhimo on ajanut minua koko ajan eteenpäin.”

Kun Ilmari oli 12-vuotias, Jari Niskanen siirtyi Kiuruveden Palloilijoista valmentajaksi Iisalmen PK-37:ään.

”Menin valmentamaan Immiä kaksi vuotta vanhempia poikia pelkästään sen takia, että sain Immin siihen joukkueeseen mukaan. Olimme siellä junioriputken loppuun.”

Sitten Kakkosen kauden jälkeen Ilmari tempaistiin Kuopioon. Niskanen siirtyi Kuopion Palloseuraan eräänlaisena lapsitähtenä 15-vuotiaana pelaamansa Kakkosen kauden jälkeen. Iisalmen PK-37:ssä hän oli joukkueen tähtipelaajia.

Kuopiossa pelaamista haittasivat selkävaivat. Kaksi ensimmäistä harjoituskautta menivät pilalle, kun hänelle tuli rasitusmurtuman esiaste selkään. Hän oli ensin puoli vuotta sivussa keväällä 2014. Vamma uusiutui myöhemmin, ja jälleen hän oli puoli vuotta sivussa.

Aivoleikkauksen takia kolmas perättäinen harjoituskausi meni pieleen.

”Minulla oli ollut monta vaisua kautta. Kauden 2017 jälkeen soitin pikajuoksuvalmentajalle. Sanoin, että nyt pitäisi jotakin tehdä, että en halua jämähtää tällaiselle tasolle.”

Harjoitusohjelmaan kuului voimaharjoittelua ja räjähtävän nopeuden hankkimista. Niskanen pyhitti joulu-tammikuun fysiikkaharjoittelulle.

”Sitten laitettiin mies kuntoon. Seuraavalla kaudella olinkin paljon parempi.”

”Nautin tuskasta, sairaalla tavalla itsensä rääkkäämisestä.”

Ilmari Niskanen pelasi KuPSin riveissä Veikkausliigan ottelussa HIFK:iä vastaan Helsingissä 12. toukokuuta 2019. Kuva:  Emmi Korhonen

Neljä vuotta sitten Ilmari Niskanen pelasi kaikki pelit Veikkausliigassa, teki neljä maalia ja antoi seitsemän maaliin johtanutta syöttöä. Siitä tuli hänen Veikkausliiga-uransa tehoiltaan paras kausi.

Seuraavaan kauteen hän valmistautui samalla tavalla, ja kausi 2019 huipentui mestaruuteen. Ratkaisevassa ottelua Interiä vastaan oikeana laitahyökkääjänä pelannut Niskanen yritti ensin keskitystä, joka blokattiin. Sitten Niskanen käänsi pallon vasemmalle jalalleen ja laukoi tarkasti maalin takanurkkaan.

Jari Niskanen oli hionut poikansa kaksijalkaisuuden kuntoon Kiuruvedellä. Vedot lähtivät yhtä napakasti kummallakin jalalla. Isä sanoi aina pojalleen, että pitää olla niin hyvä kuin Maradona, että pärjää yhdellä jalalla.

Maalinsa jälkeen Niskanen sekosi täysin ja lähti juoksemaan kohti KuPS-kannattajia ja riisui matkalla paitansa. Monivuotinen unelma mestaruudesta toteutui.

”Kaudella 2019 en aloittanut hyvin, mutta loppukausi oli erittäin hyvä. Jatkoin pikajuoksuvalmentajani Tapani Turusen opeilla senkin kauden jälkeen, myös korona-aikaan.”

Kaudelle 2020 Kuopioon tuli päävalmentajaksi Arne Erlandsen, joka veti joukkueelle kestävyyspainotteisia juoksuharjoituksia. Sillä ja edellisellä kaudella Niskanen oli huippukunnossa.

”Tykkään ajaa itseäni äärirajoille. Nautin tuskasta, sairaalla tavalla itsensä rääkkäämisestä. Siitä saa mielihyvää, kun pystyy ajamaan itsensä äärirajoille. Treenin jälkeen fiilis on hemmetin hyvä, vaikka periaatteessa tuntuukin pahalta.”

Ilmari Niskanen laukoi Kansojen liigan ottelussa Bosnia ja Hertzegovinaa vastaan kesäkuussa. Kuva:  Sami Kero / HS

Suuri palkinto kaikesta tehdystä työstä tuli syyskuussa 2020, kun Niskanen debytoi maajoukkueessa ja pääsi heti avauskokoonpanoon Kansojen liigan ottelussa Walesia vastaan.

”Minun laidallani oli Ben Davies Tottenhamista ja Daniel James Manchester Unitedista. Mietin, että voi saakeli, on tämä aika siistiä, että Valioliiga-pelaajia tulee vastaan. Pelin jälkeen tuntui siltä, että pysyn vauhdissa paremmin kuin hyvin. Se antoi tosi hyvän itseluottamuksen.”

Jari Niskanen on seurannut poikansa uraa tarkasti. Hänen mukaansa Ilmari on nykyisessä seurassaan skotlantilaisessa Dundee Unitedissa fyysisesti ylivoimainen.

”Fysiikka voisi olla vielä kovempi, jos hän olisi herkkyysvaiheessa päässyt treenaamaan paremmin”, Jari Niskanen viittaa pojan vammakierteeseen vuosina 2014–2016.

”Minä olen flow-pelaaja.”

Ilmari Niskanen kertoo olevansa täysin hurahtanut nykyään kehonhuoltoon. Ennen jalkapalloharjoitusta hän tekee vähintään puoli tuntia erilaisia aktivointeja ja keskivartalonhallintaa ja treenin jälkeen huolellisen loppuverryttelyn. Joka iltaan kuuluu lihashuolto.

”Koen, että joka ikinen prosentti [palautumisessa] on niin tärkeä.”

Fyysisesti Niskanen on kunnossa, mutta nyt on aika rakentaa myös henkinen puoli yhtä vahvaksi.

”Minä olen flow-pelaaja. Minä olen itseluottamuksesta riippuvainen normipelaajaa enemmän.”

Jari Niskanen sanoo toimivansa poikansa apuna enää lähinnä henkisellä puolella.

”Yhdessä on juhlittu hyviä pelejä. Immi on analyyttinen, eikä kaunistele asioita. Olen sanonut, että sinun pitää olla armollisempi itsellesi.”

Ilmari Niskanen valmistautui Suomen joukkueen harjoituksiin Podgorican stadionilla päivä ennen vierasottelua Montenegroa vastaan. Kuva:  Mika Ranta / HS

Niskanen on käynyt vuoden ajan brittiläisellä urheilupsykologilla Skotlannissa.

”Kaikki lähtee pääkopasta. Olemme pyrkineet siihen, että en jäisi murehtimaan matseja. Olemme koittaneet suunnata ajatuksia muihin juttuihin ja olemme puhuneet muista minulle tärkeistä asioista.”

”Tyttöystävän kanssa eri juttujen tekeminen on ihan mahtavaa. Tykkään pelata dartsia tosi paljon. Minulla on darts-taulu kotona. Sitä on tullut tehtyä matsien jälkeen.”

”Hän ymmärtää erilaisia ihmisiä ja ihmiskohtaloita.”

Äiti Arja Kontoniemi sanoo, että Ilmari on aina ollut hyväkäytöksinen ja tullut ihmisten kanssa toimeen.

”Toinen Immi on se, jonka läheiset näkevät. Sillä on aina ollut enemmän temperamenttia kuin uskoisikaan. Ihmiset tuntevat vain sen hymyilevän Immin. Kilpailu- ja voitontahto on Immillä ihan älytön.”

”Immin pikkuveli Samppa on kehitysvammainen down-poika. Immillä on jotenkin sellainen suvaitsevainen luonne. Hän ei ole tuomitseva ketään kohtaan ja hän ymmärtää erilaisia ihmisiä ja ihmiskohtaloita.”

Dundee Unitedin Ilmari Niskanen taisteli pallosta Celticin Liam Scalesin kanssa Skotlannin liigan ottelussa viime tammikuussa. Kuva:  JASON CAIRNDUFF

Skotlannissa Niskasesta on tullut nopeasti fanien suosikki.

”Skotlanti tuntui alusta lähtien hyvältä. Minulle on aina ollut tärkeää, miten tulen toimeen fanien kanssa. Kun kuulee fanien huutavan nimeäni, niin siitä tulee muuten buustia.”

”Tervehdin aina faneja. Viime vuonna joku laittoi Twitteriin kuvan siitä, kun monesti käyn kiertämässä koko stadionin ja kiittämässä fanit. Joku kirjoitti, että Niskanen on vielä seuraavana päivänäkin kiittämässä kannattajia.”

Eräs toinen kirjoitti, että Niskasella on pakko olla kädet kipeänä sen jälkeen, kun hän on taputtanut erikseen jokaiselle fanille poistuessaan kentältä.

Viime kaudella eli ensimmäisellä kaudellaan Dundee Unitedissa Niskanen sai paljon vastuuta. Tämän kauden alussa vastuu on vähentynyt. Nyt hän haluaa raivata tiensä takaisin avauskokoonpanoon seurajoukkueessa.

”Minun pitää luottaa itseeni. Nyt ei ole syytä muuttaa mitään, koska teen kaiken niin hyvin kuin mahdollista. Uskon, että palkinto tulee jossain vaiheessa.”

”En anna missään tilanteessa periksi.”

Kansojen liigan kauden viimeinen ottelu Montenegro-Suomi pelataan Podgoricassa maanantaina kello 21.45 Suomen aikaa. YLE TV2 näyttää ottelun.

Ilmari Niskanen

  • Syntynyt lokakuussa 1997 Kiuruvedellä.

  • Dundee Unitedin laitahyökkääjä.

  • Aiemmat seurat: KiuPa, PK-37, KuPS, Ingolstadt.

  • Veikkausliigassa 149 ottelua ja 17 maalia.

  • Skotlannin Valioliigassa 32 ottelua ja yksi maali.

  • Suomen maajoukkueessa 10 ottelua ja yksi maali.

  • Muuta: Kiuruvedellä on nykyään Ilmarin kentäksi nimetty tekonurmikenttä.