“Talkoot” on voimallinen sana, joka viittaa hienoon perinteeseen. Sen ovat huomanneet poliitikotkin, jotka ovat alkaneet ryöstöviljellä talkoot-sanaa väärään tarkoitukseen.
Jani HalmeVapaa toimittaja ja luova johtaja
Naapurissani asuu Jukka. Hän on hyvä ja ehtiväinen mies. Viimeisen vuoden aikana Jukka on ollut rakentamassa frisbeegolfrataa ja nostellut tuttavaperheen uuden aitan hirsiä paikalleen. Hän on ollut korjaamassa paikallisen siunauskappelin portaita, siivonnut valtatien piennarta ja hakannut naapurille motillisen halkoja.
Lista on taatusti paljon pidempi. Jukka kun ei tekemisillään lesoile. Kuten hänenlaisillaan ei tapana olekaan – talkooihmisillä.
Hyvin järjestetyt talkoot ovat ihmiskunnan suurimpia saavutuksia. Tehdään yhdessä työtä, josta jokainen osallistuja hyötyy. Rakennetaan porukalla aitaa, haravoidaan, pilkotaan ja puunataan. Suditaan ja valetaan.
Ja haukutaan pinnarit.
Nukuin pommiin taloyhtiön talkooaamuna. Vaati ninjamaisia taitoja liikkua kodissaan niin, etten paljastanut olevani kotona.
Hyvään talkooperinteeseen kuuluu olennaisena osana talkoot väliin jättäneiden ihmisten lempeä tai keskilempeä nälvintä.
Vähintään pyöritellään ääneti silmiä. Näin sen pitää ollakin.
Nukuin taannoin pommiin taloyhtiön talkooaamuna. Hävetti. Etenkin harmitti se, etten ollut illalla laittanut verhoja kunnolla kiinni. Vaati ninjamaisia taitoja liikkua kodissaan niin, etten paljastanut pihalla tarmokkaasti ahkeroiville naapureille olevani kotona.
Talkoo-oluille olisin ehtinyt, mutta päätin silti livahtaa takaovesta toisaalle. Kuulin mielessäni haravoinnin äänen ylittävän jupinan.
Kevättalkoissa olinkin sitten ensimmäisenä paikalla. Tekemässä paitsi osuuteni, myös nurisemassa heille, jotka eivät nyt olleet mukana.
Talkoot ovat varsinkin sukujen, naapurustojen ja urheiluseurojen juttu. Kaikilta talkoiden järjestäminen ei silti taitu.
Seurasin vuosia sitten läheltä espoolaisen juniorijalkapallojoukkueen arkea. Seura pelkäsi jäävänsä pelaajien vanhemmille etäiseksi. Suhdetta koteihin tiivistettiin lisäämällä talkoita ja ulottamalla ne viikoittaisiin treeneihin saakka.
Talkoiden järjestäminen on taitolaji, johtajakoulu vailla vertaa.
Joka perheestä piti tulla kahdesti vuodessa aikuinen auttamaan valmentajia. Hommana oli pallojen keräilyä ja treenikartioiden siirtelyä.
Kaunis ajatus, mutta valmentajia ei olisi voinut vähempää kiinnostaa vanhempien apu. Se oli kiusaannuttava kaikille. Murrosikäisten pelaajien perheenjäsenet köhnöttivät vuoroviikoin tyhjänpantteina kentän reunalla. Talkoovuoron saattoi jättää väliin 200 euron kertakorvausta vastaan, ja moni valitsi tämän vaihtoehdon.
Talkoiden järjestäminen on taitolaji, johtajakoulu vailla vertaa. Kun ketään ei voi käskeä, on motivoitava juonikkaammin. Kelpo talkoot alkavat hyvällä markkinoinnilla. Talkoista on tiedotettava tarpeeksi aikaisin ja innostavasti. Edellisellä viikolla ilmoitustaululle nuppineuloitettu patisteluviesti ei riitä.
Väki on pidettävä tyytyväisenä ja tarmokkaana kunnon tarjoiluilla. Tämän tiesi jo pohjolan oma renessanssinero, kirjailija ja kartturi Olaus Magnus. Vuonna 1555 julkaistussa kirjassaan Pohjoisten kansojen historia hän painotti iltakestien roolia osana onnistunutta urakkaa. Yhden päivän mittaiset talkoot saattoivat vaatia useamman päivän valmistelut: järjestäjät leipoivat, paistoivat ja panivat olutta.
Ansiokas talkoojärjestäjä ei nykyäänkään pihistele tarjoilusta. Ylitarjoilun riskiä ei ole. Tosin kannattaa olla tarkkana, kuinka varhain tarjoilu alkaa.
”Talkoot” on niin voimallinen ilmaisu, että se houkuttelee myös valtaapitäviä. He yrittävät kähveltää sanan palvelemaan omia tarkoitusperiään.
Talkoot – pohjalaisittain kökkä – ovat suomalaista kansanperinnettä, merkittävä yhteisöllisyyden luoja ja ylläpitäjä. Siksi talkoot on suomen kielen paitsi kaunein myös latautunein sana. ”Talkoot” on niin voimallinen ilmaisu, että se houkuttelee myös valtaapitäviä. He yrittävät kähveltää sanan palvelemaan omia tarkoitusperiään.
Etenkin politiikassa kutsutaan mielellään kansalaisia mukaan erilaisin säästötalkoisiin. Yleensä kyseessä on kiertoilmaisu halulle parantaa yhtiöiden kannattavuutta. Vastaavasti ammattiyhdistysliike on ideoinut varakkaalle kansanosalle veronkorotuksia ja kehystänyt ne ”talkoiksi, joihin hyväosaistenkin pitää osallistua”.
Kumpikin kikkailu on silkkaa hupsuttelua ja kömpelö valjastusyritys. Tositalkoot ovat iloinen, kertaluonteinen työmaa, joka perustuu ehdottomaan vastavuoroisuuteen. Oman arkityön paiskiminen ilman palkkaa ei koskaan ole talkootyötä.
Rikoslakiin pitäisikin kirjata pikaisesti kohta, joka kieltää talkoo-sanan käytön poliittisessa kielenkäytössä.
Talkoot ovat jukkien omaisuutta.
Jani Halme
Kirjoittaja asuu sekä Parikkalassa, että Helsingissä. Hänellä on nykyään aina kalenterissaan neljät pihatalkoot vuodessa.
Voit keskustella kolumnista 5.10. klo 23.00 asti.
