Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Janne Pöykiö opettaa lentäjiä ja vannoo vanhan tekniikan nimeen: Jos GPS-signaali menetetään, pitää lentokonetta silti osata lentää

Ylen MOT-toimitus paljasti tänään, että viime maaliskuussa Suomessa tapahtuneet GPS-häiriöt olivat tarkoituksellista häirintää. Porissa lentäjät opetetaan jo simulaattorissa reagoimaan GPS-signaalin menettämiseen.

Lentämistä voi harjoitella simulaattorin avulla Porissa. Porista valmistuu vuosittain 30-40 lentäjää.

Lennolla voi tapahtua yllätyksiä. Niihin pyritään varautumaan jo lentokoulutuksessa. Opetusohjelmassa huomioidaan muun muassa GPS-signaalin mahdollinen menettäminen, kertoo Suomen ilmailuopiston Porin lentokentän päälennonopettaja Janne Pöykiö.

Ylen MOT-toimitus paljasti tänään, että viime maaliskuussa Suomessa tapahtuneet GPS-häiriöt olivat tarkoituksellista häirintää. Häiriöt estivät Savonlinnan lentokentän toiminnan. Suomessa viranomaiset puhuvat MOT:n mukaan juuri häiriöistä, mutta jutun mukaan kyseessä oli mahdollisesti tahallinen häirintä.

Pöykiön mukaan lentäjät opetetaan myös turvautumaan muuhun kuin nykytekniikkaan.

– Mittarilentokoulutusvaiheeseen kuuluu, että lennon aikana käytetään GPS-signaaleja ja IFR-ilmailupisteitä ja tehdään lähestymisiä kentälle. Jos signaali menetetään, niin lentokonetta pitää pystyä lentämään myös ilman, eli niin sanotuilla maalaitteilla.

Pöykiö huomauttaa, että tämä kuuluu jokaisen lentäjän peruskoulutukseen, kun tavoitteena on ammattilentäjän työ.

Lennonjohtoon ei voi aina turvautua

Savonlinnassa lentokentän toiminta perustuu pitkälti GPS-signaaliin. Savonlinnan kentällä ei ole lennonjohtoa ja sinne voi laskeutua ainoastaan GPS-signaalin turvin. Savonlinnassa käytössä on lennonjohdon sijaan lentotiedotuspalvelu, joka antaa koneille tietoa kentän olosuhteista ja koneessa oleva kapteeni päättää, ovatko olosuhteet kelvolliset laskeutumiseen. Siksi kaksi Savonlinnaan matkalla ollutta konetta joutui kääntymään takaisin Tallinnaan, kun koneen katkennut GPS-signaali ei palautunut viime maaliskuussa.

Jos lentokentällä olisi ollut lennonjohto, olisi sinne Janne Pöykiön mukaan otettu yhteyttä signaalin katkeamisen jälkeen.

– Jos signaali katoaa kesken koneen lähestymisen, niin yleensä tehdään ylösveto, eli otetaan lisää korkeutta ja kerrotaan lennonjohdolle tilanne. Sitten tehdään uudet suunnitelmat ja yritetään laskua uudelleen lentokentän maalaitteilla. Maalaitteiden avulla lentokoneen lähestyminen kentälle sujuu lähes samalla tavalla kuin GPS-signaalilla. Vaihdetaan vähän kuin työkalupakista toiset työkalut käyttöön.

Simulaattorissa opiskellaan erikoistilanteita

Pöykiön mukaan lentokoulutuksessa ollaan päivittäin tekemisissä GPS-signaalien kanssa, mutta myös maatekniikan, eli esimerkiksi erilaisten maamajakoiden kanssa.

– Kaikki nämä suunnistuslaitteet täytyy olla tiedossa ja käytössä. Lisäksi pitää tietää miten toimitaan, jos ne menetetään. Simulaattorilla onkin tärkeää harjoitella juuri tällaisia tilanteita etukäteen.

Simulaattorissa lentäjät voivat harjoitella muun muassa GPS-signaalin menettämistä. Kuva: Katja Halinen / Yle

Pöykiön mukaan viime vuonna tapahtuneet voimakkaat lentoliikenteen häirinnät antavat lisäpontta koulutuksessa siihen, että pelkkään nykytekniikkaan ei turvauduta.

– Lennonvalmisteluun kuuluu toki tarkastaa GPS-signaalien toimivuus lentoreitillä, määräkentällä ja varakentillä. Navigointilaitteiden toimivuus täytyy tietää, ja tämä koskee myös maalaitteita, joihin tukeudutaan, jos GPS-signaali menetetään lennon aikana. Joskus pitää ottaa vanhempaa tekniikkaa käyttöön. En näe huonona sitä, että vanhatkin keinot pitää osata.

Voit keskustella aiheesta 1.2. kello 23:een asti.