Suomalaisten keskuudessa yleistynyt tapa olla vastaamatta tuntemattomiin numeroihin on muodostunut ongelmaksi, Yle kertoo.
Tuntemattomiin numeroihin vastaamisesta ei aiheudu suoraa vahinkoa. Kuva: Colourbox
Tuomas Linnake
Suomalaisia on viime vuosina kiusattu ahkerasti huijaussoitoilla, joilla pyritään varastamaan vastaajan tietoja ja rahoja. Toisaalta monet ovat lopen kyllästyneitä jatkuviin myyntipuheluihin milloin minkäkin yrityksen taholta. Seurauksena monet eivät enää lainkaan vastaa puheluihin, jotka tulevat tuntemattomasta numerosta.
Lue lisää: Varo uudenlaisia huijauspuheluita – sovellus voi naamioida soittajan äänen
Ylen haastatteleman Kuluttajaliiton pääsihteerin ja digihuijauksista kouluttavan Juha Beurling-Pomoellin mukaan tuntemattomiin numeroihin kannattaa kuitenkin vastata. Pelkkä vastaaminen ei ole vaarallista eikä siitä voi aiheutua rahallisia menetyksiä. Ja toisaalta esimerkiksi lääkärien ja viranomaisten puhelut tulevat usein tuntemattomista numeroista. Eräässä tapauksessa poliisi ei tavoittanut maahan tuupertuneen miehen puolisoa, koska hän ei vastannut tuntemattomiin numeroihin. Rouva tavoitettiin myöhemmin tekstiviestillä.
Lue lisää: Nyt alkaa tapahtua: Viranomainen iskee huijauspuheluihin
Varovaisuutta tulee silti harjoittaa. Älä koskaan luovuta arkaluonteisia tietoja soittajalle, jos et ole hänen henkilöllisyydestään tai asiayhteydestä ehdottoman varma. Älä myöskään koskaan soita takaisin tuntemattomiin numeroihin. Soitot voivat ohjautua maksullisiin numeroihin, joista koituvat isot kulut.
Varo myös niin sanottuja häläreitä. Ne ovat lyhyitä soittoja, joihin ei ole tarkoitustaan ehtiä vastata. Huijari tavoittelee tällä tavalla ihmisiä soittamaan takaisin maksullisiin numeroihinsa tai muita vedätyksiä varten.
Lue lisää: Saitko puhelun +242-numerosta? Tästä on kyse
IS Digitoday myös muistuttaa yhdestä mahdollisesta vaarasta tuntemattomiin numeroihin vastattaessa.
Vastaamalla puheluun vastapuoli saa selville, että numeron takana on oikea ja tavoitettavissa oleva ihminen. Huijarille tämä voi olla hyödyllistä tietoa esimerkiksi myöhempien tietojenkalasteluyritysten varalta.
IS:n kokoamia ohjeita verkkohuijauksia vastaan
Älä mene verkkopalveluun hakukoneen tai vaikkapa sähköpostiin tai tekstiviestinä tulleen verkkolinkin kautta.
Etsi sähköposteista tai tekstiviesteistä epäilyttäviä yksityiskohtia, kuten väärin kirjoitettuja verkkotunnuksia, kirjoitusvirheitä, vääriä päivämääriä ja muita virheellisiä tietoja.
Kirjoita osoite itse selaimen osoiteriville ja huolehdi, että siinä ei ole kirjoitusvirheitä. Tallenna osoite selaimen kirjanmerkkeihin. Näin vältyt naputtelemasta sitä seuraavalla kerralla.
Jos mahdollista, käytä virallista mobiilisovellusta selaimessa toimivan verkkopalvelun sijaan. Esimerkiksi pankeilla ja Suomi.fi-palvelulla on tällaiset.
Pidä tunnukset omana tietonasi, äläkä syötä niitä sivustolle, jonka aitoudesta et voi varmistua.
Älä avaa pankin tai muun tahon nimissä lähetettyjä liitteitä, vaan varmista niiden aitous soittamalla nimetyn tahon asiakaspalveluun.
Jos jokin yllättävä taho pyytää sinua asentamaan laitteellesi ohjelman, älä tee niin. Käytä vain mobiililaitteesi virallista sovelluskauppaa.
Älä vahvista tapahtumia, joita et tunnista ja tiedä tekeväsi juuri sillä hetkellä. Lue vahvistuspyynnöt aina huolella ja kiinnitä huomiota etenkin siirrettävään rahasummaan – jos jokin ei täsmää, älä vahvista mitään.
Jos olet myymässä jotain, varmista maksun saapuminen tilille ennen tuotteen luovutusta. Toinen tapa on käyttää perinteistä käteistä.
Jos epäilet verkkopankkitunnustesi joutuneen vääriin käsiin, sulje tunnukset viipymättä soittamalla pankkiin. Tee rikosilmoitus poliisille vasta sen jälkeen. Tällä tavalla maksimoit mahdollisuutesi saada rahasi takaisin.
Varoita tuttujasi huijauksesta, vaikka et itse olisi joutunut uhriksi. Jos olet, on nimissäsi saatettu lähettää huijausviestejä esimerkiksi sähköpostistasi löytyville kontakteille.
