Liikemies ja vuokralainen pääsivät vahingonkorvausasiassa lopulta sopuun, jonka Turun hovioikeus vahvisti.
Jethro Rostedt teki yrittäjä-vuokralaisensa kanssa sovinnon eikä asiaa puitu sen tarkemmin Turun hovioikeudessa. Remontin kouriin joutunut vuokrakohde eli liiketila sijaitsi Turun keskustan tuntumassa. Kuva: SEPPO KÄRKI, VESAMATTI VÄÄRÄ
Sanni Mattila
Turun hovioikeus on vahvistanut sovintosopimuksen liikemies, kiinteistövälittäjä Jethro Rostedin liiketilaa koskevassa riidassa.
Oikeusasiakirjoista ilmenee, että Rostedt oli alkuvuonna 2018 vuokrannut liki 39-neliöisen liiketilahuoneistonsa Turun keskusta-alueelta. Vuokralaiseksi asettui pieni rakennusalan yritys. Vuokrasopimus oli laadittu toisen kiinteistövälittäjän kautta.
Vain puoli vuotta myöhemmin, kesällä 2018, vuokralainen koki karvaan pettymyksen. Taloyhtiössä alkoi massiivinen remontti. Yrittäjä joutui hankalaan tilanteeseen.
Remontti oli alkanut putkitöillä. Syksyllä liiketilassa oli vuokralaisen mukaan ilman ennakkovaroitusta tehty myös piikkausta ja asbestipurkua. Pöly oli levinnyt liiketilaan, eikä siellä vuokralaisen mukaan voinut edes oleskella.
Pääsy wc-tilaan oli hänen mukaansa suljettu. Tavaroita oli siirretty sivuun ja hyllyt purettu. Asbestipurun jälkeen vuokralainen sai tietää, että remontti jatkuisi yhä – seuraavaksi seinän purkamisella. Liiketilassa oli vuokralaisen mukaan 70 000 euron arvoinen tavaravarasto, ja tuotteita oli mennyt käyttökelvottomiksi.
Lue lisää: Jethro Rostedtilla neljä miljoonaa ulosotossa – velkojien joukossa Toivo Sukarin lasten yritys
Vuokralaisella ja Rostedtilla oli tapahtumien kulusta sangen erilaiset näkemykset.
Vuokralaisen mukaan hän ei saanut vuokranantajaansa kiinni lukuisista yhteydenotoista huolimatta. Yrittäjä oli lähettänyt Rostedtille tiedon vuokrasopimuksen purkamisesta sähköpostitse lokakuussa 2018.
Vuokralainen koki, ettei hän ollut saanut remontista asianmukaista tietoa sopimusta solmiessaan. Rostedtin mukaan remonteista oli päätetty yhtiökokouksessa jo vuosia aiemmin ja vuokralainenkin saanut siitä tiedon.
Vuokraisäntä ei ollut paikalla sopimuksenteossa, vaan asiaa hoiti kiinteistövälittäjä, jolla Rostedtin mukaan oli velvollisuus huolehtia asian kertomisesta.
Vuokraisäntä oli sittemmin käynyt muun muassa puhelinkeskusteluita vuokralaisen kanssa. Rostedtin mukaan vuokralainen ei kuitenkaan ollut ilmoittanut sopimuksen irtisanomisesta, ja hänellä oli ymmärrysvaikeuksia kieliongelman vuoksi.
Vuokralainen ryhtyi perimään Rostedtilta oikeusteitse 1 036 euron vuokravakuuden palautusta ja vaati 20 530 euron korvauksia myyntikelvottomista tavaroista ja muista remontin aiheuttamista kuluista.
Rostedt piti vahingonkorvausvaatimuksia kohtuuttomina. Hänen mielestään rakennusalan ammattilaisen olisi pitänyt itse ymmärtää suojata tuotteensa remontin edetessä.
Käräjäoikeus katsoi aiemmin antamassaan ratkaisussa, että remontista ilmoittaminen vuokralaiselle jäi toteen näyttämättä eikä vuokraisäntä ollut toiminut huolellisesti asian suhteen. Ohjeistus ja informointi oli käräjäoikeuden näkökulmasta ollut puutteellista, eikä vuokralainen ollut omalla menettelyllään aiheuttanut vahinkoja.
Käräjillä vuokraisäntä määrättiin maksamaan vuokralaiselle vuokravakuussumma 1 036 euroa ja 5 500 euroa remonttipölyn turmelemista tavaroista sekä 1 000 euroa muuttokuluista.
Rosted valitti käräjäoikeuden ratkaisusta Turun hovioikeuteen. Hovioikeuden ratkaisusta ilmenee, että osapuolet olivat kuitenkin päässeet asiassa sopuun jo aiemmin.
Hovioikeus vahvisti vuokralaisen ja Rostedtin solmiman sovintosopimuksen. Sen mukaan Jethro Rostedt palauttaa vuokralaiselle vuokravakuuden, maksaa muuttokulut ja korvaa pilalle menneistä tavaroista 464 euroa.
