Main ContentPlaceholder
Yleisradio laitoksena herättää voimakkaampia tunteita kuin laitoksessa tuotettu sisältö, joka herättää kolmenlaisia hämäriä tunteita
Jyrki Lehtola
Mistä me puhuisimme, jos ei olisi Yleisradiota?
Sähkönhinnoille ei voi mitään.
Olkiluoto 3 on lyhenne lauseesta ”Ite tekisin paremman”. Luontokatastrofi etenee. Rahat loppuvat. Vaikka pääkirjoituksissa ja kolumneissa on sitä painokkaasti toivottu, Putin ei ole vieläkään valaistunut humanismin saavutuksista.
Miten Yleisradiosta tuli se ainoa asia, joka antaa meille tunteen, että voimme vaikuttaa maailmaan?
Ei ole helppoa Yleisradiollakaan.
Ennen oli kivaa, kun oli yksin ja sai tehdä, mitä halusi. Ei se ollut aina paljoakaan tai ei ainakaan liikaa, kun ei ollut kilpailijoita, leppoisaa oli julkisesti palvellessa.
Sitten maailma muuttui haastavammaksi. Muut mediat kiusasivat, tv- ja radiokanavia tunki kaikkialta. Ne harrastivat keveyttä, ja koska julkisen palvelun tehtäviin kuuluu tarjota kaikille kaikkea, Yleisradio vastasi maailman keveyteen muovaamalla sisältönsä joko maireaksi tai huolestuneeksi hymyksi.
Eduskuntavaalit ovat edessä, ja Yleisradiosta puhutaan, koska muut asiat ovat globaalissa mahdottomuudessaan niin syvältä, ettei niille voi edes kainuulaiskansanedustaja mitään.
Kun kokoomus ja perussuomalaiset sanoivat samassa lauseessa Yle ja raha, syntyi tuttu Yle-keskustelu.
Rahoituksen vähentäjät näkivät Ylessä vain tatuoidun vihervasemmistolaisen, jonka sukupuolikin oli niin epäselvä, että jos sitä leikillisesti vähän ahdistelisi, ei tietäisi, mitä käteen osuisi.
Ylen puolustajat kaappasivat koulun edestä lapsen mukaansa ja piiloutuivat sen taakse kertomaan, että vietyään lapsilta Pikku Kakkosen pahat ihmiset vievät seuraavaksi lapselta kodin.
Kaikki oli niin kuin ennenkin.
”
Yleisradiossa alettiin keskustella vain niistä asioista, joita oli klikattu.
Yleisradio laitoksena herättää voimakkaampia tunteita kuin laitoksessa tuotettu sisältö, joka herättää kolmenlaisia hämäriä tunteita. Olen nähnyt tämän aikaisemmin. Juuri tämän takia en katsonut tätä aikaisemmin. Jaa-a, jos lähtisi raittiiseen ilmaan kävelemään.
Yleisradio on vaivaton tapa käsitellä omia ongelmia. Kun Yle Kioskissa puhutaan asioista, joista katsoja ei halua puhuttavan tavalla, jolla katsoja ei halua niistä puhuttavan, ongelma on aina Yleisradiossa, ei katsojan elämänhallinnassa.
Yleisradio on vaivaton tapa käydä mustavalkoisia kulttuurisotia. Ei tarvitse miettiä, minkä puolen valitsee, kun toisen puolen mukaan kommunistit tuhoavat Ylessä yhteiskuntaa ja toinen puoli lukee lapustaan, että lapset, kotimainen draama, sananvapaus, ai niin joo hiihto.
Yleisradio on liian vaivaton.
Kun ympäristö pinnallistui, Yleisradio ryntäsi helpottuneena mukaan. Kun media muuttui klikkauksien hakemiseksi, Yleisradiossa alettiin keskustella vain niistä asioista, joita oli klikattu.
Kun maailma huusi ja raivosi, Yleisradiossa vastattiin huutoon viisivuotisella Hyvin sanottu – Bra sagt -hankkeella, jossa arka, hieman yksinkertainen äidinkielenopettaja toivoo kuiskaamalla, että oppilaat olisivat hiljempaa.
Kirjoittaja on kirjailija ja käsikirjoittaja.
