Kainuulaiset aiheuttavat enemmän päästöjä kuin ketkään muut koko Suomessa, paljastavat uudet tiedot – katso, millä sijalla oma maakuntasi on

Uuden päästölaskennan mukaan suurin osa Suomen kuntien päästöistä aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta. Kotitalouksien osuus päästöistä on 83 prosenttia, loput kertyvät investoinneista ja kuntien hankinnoista.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan kotitalouksien päästöistä valtaosa syntyy asumisesta ja ruuasta. Kuntien päästöissä näkyvät eniten palveluiden ostot, ja investoinneissa korostuvat rakentamisen päästöt. Ympäristökeskus on julkaissut ensimmäistä kertaa tiedon siitä, miten kotitalouksien ja kuntaorganisaatin päästöt jakautuvat kunnissa. Tilastot perustuvat vuodelta 2015 kerättyihin tietoihin.

Päästömäärät vaihtelevat merkittävästi eri alueiden välillä. Voit tutkia oman kuntasi päästölaskelmia Suomen ympäristökeskuksen verkkopalvelussa (siirryt toiseen palveluun).

Suurimmat asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt ovat Kainuussa. Pohjoisilla alueilla asumisen päästöt ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla osittain kylmemmän ilmaston takia. Päästöissä korostuvat energiantuotannossa käytetyt lämmitystavat.

– Vuonna 2015 Kainuun kaukolämmön polttoainejakauman mukaan on käytetty paljon turvetta, erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Kainuun voima on aiemmin ilmoittanut pyrkivänsä eroon turpeen poltosta Tihisenniemen voimalaitoksen lämmöntuotannossa tämän vuoden aikana. Monilla muillakin paikkakunnilla on pyritty luopumaan turpeen käytöstä nopealla tahdilla.

Alla olevasta taulukosta voit vertailla maakuntien kokonaispäästöjä ja asukaskohtaisia päästöjä. Luvut sisältävät kotitalouksien kulutuksesta, investoinneista ja kuntien hankinnoista syntyvät päästöt.

Maakuntakohtaiset CO2-päästöt

Liikkuminen lisää maaseudun päästöjä

Harvaan asutuissa pohjoisen kunnissa yksityisajoneuvoilla ajetaan enemmän kuin tiiviimmin asutuilla alueilla, mikä vaikuttaa liikkumisesta aiheutuviin päästöihin. Toisaalta jos verrataan maaseutumaisia alueita kaupunkimaisiin alueisiin, niin lentomatkustuksesta johtuvat päästöt eivät maaseudulla näy samalla tavalla.

Ruoankulutuksen osalta maaseuduilla syödään enemmän eläinperäisiä tuotteita. Valintoihin vaikuttavat myös alueen ikärakenne ja vaihtelevat tulotasot.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Karhisen mukaan asumisen päästöistä on puhuttu viime aikoina paljon, mutta enemmän kustannusnäkökulmasta.

– Keskustelua pitäisi käydä enemmän siitä, millaista ruokaa syödään, mikä kulutus on tarpeellista ja pystytäänkö uuden hankkimista vähentämään esimerkiksi korjaustoimilla.

Karhinen arvioi, että asumisen päästökehitys näyttää jo nyt myönteiseltä. Rakennusten energiatehokkuus paranee ja lämmitystapoihin tapahtuu jatkuvasti muutoksia.

Yksilötasolla päästöjä voi vähentää esimerkiksi vaihtamalla sähköautoon tai muuttamalla ruokavalion kasvipohjaisemmaksi. Sähköautojen määrä autokaupassa onkin viime vuosina kasvanut hyvin nopeasti, mutta Kainuussa muutos on tapahtunut muuta maata hitaammin.

Kysyimme viime lokakuussa puolankalaisilta, ovatko he harkinneet sähköautoon vaihtamista. Voit katsoa vastaukset alla olevalta videolta.

Erikoistutkija Karhinen kuitenkin muistuttaa, että paineita ei tule sysätä yksittäisille kotitalouksille.

– Kaikkien mahdollisuudet vaikuttaa hiilijalanjälkeen eivät ole samat. Yrityksillä ja julkisilla sektoreilla on isot roolit päästöjen syntymisessä.

Voit keskustella aiheesta 1. helmikuuta kello 23:een asti.