Main ContentPlaceholder
Poliitikot pitävät kiinni periaatteesta, että Suomi ja Ruotsi liittyvät yhtä matkaa puolustusliiton jäseniksi. Vain Jussi Halla-aho pohtii ääneen Suomen Nato-jäsenyyden mahdollisuutta ennen ja ilman Ruotsia.
Ulkoministeri Pekka Haaviston ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Antti Häkkäsen mukaan Suomi ja Ruotsi ovat matkalla Natoon käsi kädessä. Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mielestä – jos Suomi ratifioitaisiin ennen Ruotsia – Suomen turvallisuus paranisi paremmin Nato-jäsenenä kuin Ruotsin jäsenyyttä odottamalla. Kuva: LEHTIKUVA
Mika Lehto
IS:n Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista ei jäisi odottamaan Ruotsia Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnissa.
Lue lisää: IS-kyselyn enemmistö iski mielipiteensä pöytään: Suomen ei pitäisi odottaa Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointia
Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen Nato-jäsenyyden toteutuminen ei saa riippua Ruotsin aikataulusta.
Vastaajista 28 prosenttia kannattaa sitä, että Suomi liittyy Natoon samaan aikaan Ruotsin kanssa, ja 19 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Suomen ja Ruotsin Nato-suurlähettiläät jättivät yhtä aikaa maiden jäsenhakemukset Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergille toukokuun 18. päivä viime vuonna. Kuva: Juha ROININEN
Suomen virallinen linja on ollut se, että Natoon mennään yhdessä Ruotsin kanssa, käsi kädessä.
Unkari, ja etenkin Turkki ovat olleet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden toteutumisen tiellä, 28 muuta Nato-maata ovat jäsenyydet jo ratifioineet. Unkari on luvannut jäsenyydet ratifioida, mutta Turkki, presidentti Recep Tayyip Erdoganin johdolla, on asettunut poikkiteloin.
Erdogan on tyrmännyt Ruotsin jäsenyyshaaveet toistaiseksi, Suomelle Erdogan on väläyttänyt Nato-oven avaamista ennen Ruotsia.
Poliitikot ovat panneet jäitä hattuun, mutta kansa kuitenkin olisi valmis Natoon ennen Ruotsia.
IS kysyi poliitikoilta, onko kansa väärässä.
– Kansa ei ole koskaan väärässä, mutta edetään nyt ihan rauhassa, Naton parlamentaarisen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Elina Valtonen (kok) muotoili.
Kansa ei ole koskaan väärässä, vastaavat kansanedustajat Antti Häkkänen, Elina Valtonen, Jouni Ovaska ja Jussi Saramo. Mutta. Suomen virallisen linjan mukaan Natoon mennään käsi kädessä Ruotsin kanssa. Kuva: Lehtikuva
Vaikka kansa ei yhdekään poliitikon mielestä ole väärässä, Suomen irtaantumista omilleen Nato-prosessissa ei kukaan poliitikoista esitä.
– Suomi pitää huolta omasta Nato-jäsenyydestään ensisijaisesti. Prosessi on päätetty viedä yhdessä Ruotsin kanssa. Mitään suuria esteitä ei tällä hetkellä ole, että pitäisi tehdä uudelleenarviointia tästä prosessista, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok) totesi.
– Näitä keskusteluja aika laajasti käydään ulkoasianvaliokunnassa. Kansalle ihan kaikkea ei vielä ole voitu kertoa. Sen takia on vähän kohtuutonta olettaa, että kansa voisi tehdä punnittuja ratkaisuja vielä näillä tiedoilla, kansanedustaja Jussi Saramo (vas) totesi.
– Kansa ei ole ikinä väärässä, mutta jatkamme sitä tietä, että Ruotsin kanssa on yhdessä haettu jäsenyyttä. Kyllä Suomi ja Ruotsi yhtä jalkaa jäseniksi pyrkivät pääsemään. Seuraamme mitä Turkissa ja Unkarissa tapahtuu, ja täytyy muistaa, että Suomi on itsenäinen kansakunta, kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk) muistutti lopuksi.
Ministereiden vastaukset kysymykseen – onko kansa väärässä, jos se haluaa Suomen Natoon ennen Ruotsia – olivat vielä hivenen virallisempia. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) oli perusdiplomaattinen, puolustusministeri Mikko Savola (kesk) vetosi Naton yhteiseen sotilaalliseen suunnitteluun.
– Tilanne on se, että me molemmat olemme jättäneet omat hakemuksemme. Molemmat ovat Unkarin ja Turkin käsittelyssä. Molempien osalta teemme kaikkemme, että ne menisivät eteenpäin, ulkoministeri Haavisto (vihr) totesi Suomen Nato-jäsenyydestä ennen Ruotsia.
Myös puolustusministeri Mikko Savola ja ulkoministeri Pekka Haavisto puolustavat Nato-prosessia, jossa Suomi ja Ruotsi ovat menossa yhtä matkaa puolustusliiton jäseniksi. Kuva: Lehtikuva
– Valtiojohdon linja on yksiselitteinen, Ruotsin kanssa. Puolustushallinnon näkökulmasta on siitä paljon hyötyä, että tämä etenee Ruotsin kanssa ja olemme yhtä aikaa Ruotsin kanssa Naton jäseninä. Puhutaan suunnittelusta, mitä Naton sisällä on. Se on sekä Suomen että Ruotsin että Naton etu, että näin on, puolustusministeri Mikko Savola (kesk) perusteli yhtä matkaa kulkemista Ruotsin kanssa.
Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps) oli ainoa, joka pohti ääneen Suomen mahdollisuutta liittyä Natoon ennen Ruotsia. Halla-ahon kysymys kuului: Paranisiko Suomen turvallisuus paremmin, jos Suomi jäisi odottamaan Ruotsin ratifiointia kuin jos Suomi liittyisi Natoon ennen Ruotsia?
Halla-ahon mielestä Nato-jäsenyys ilman Ruotsia lisäisi Suomen turvallisuutta.
Jos Suomen jäsenyys ratifioitaisiin ja Ruotsin ei? Jussi Halla-ahon mielestä pitää esittää kysymys, että lisääntyisikö Suomen turvallisuus paremmin, jos Suomi jäisi odottamaan Ruotsia vai liittyisi Natoon ilman Ruotsia. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
– Voidaan kysyä ihmisiltä, että haluavatko he liittyä Ruotsin kanssa yhtä aikaa. Voidaan myös kysyä, että jos Suomen jäsenyys ratifioidaan ja Ruotsin jäsenyyttä ei, onko Suomen turvallisuuden kannalta parempi vaihtoehto jäädä Naton ulkopuolelle Ruotsin kanssa vai liittyä Natoon ilman Ruotsia, Halla-aho kyseli.
– Kumpaankin voi vastata kyllä. Se ei ole meidän käsissä, että ratifioidaanko Suomen ja Ruotsin jäsenyydet samaan aikaan. Meidän pitää pohtia sitä, miksi haluamme liittyä Natoon.
– Jos kyse on sotilaallisesta turvallisuudesta, pitää kysyä, että paraneeko Suomen turvallisuus paremmin sillä, että jäämme Ruotsin kanssa Naton ulkopuolelle, vai sillä että liitymme Natoon ilman Ruotsia. Minusta olisi järjetöntä sanoa, että Nato-jäsenyys ilman Ruotsia ei lisäisi Suomen turvallisuutta, Halla-aho totesi.
