Timo Paukku HS
Kemian Nobel-palkinnon saavat tänä vuonna molekyylien rakentamisen tutkijat Carolyn Bertozzi, Morten Meldal ja Barry Sharpless.
Kolmikon työn tarkoitus on helpottaa kemian vaikeita työvaiheita.
Yhdysvaltalainen Sharpless saa Nobel-palkinnon jo toista kertaa. Hän on viides ihminen, joka on palkittu kahdesti Nobelilla. Edellisen palkinnon hän sai vuonna 2001.
Sharpless ja tanskalainen Meldal ovat luoneet perustan funktionaaliselle kemian muodolle. Sitä kutsutaan myös niin sanotuksi klik-kemiaksi.
Tässä tekniikassa molekyyliset rakennuspalikat napsahtavat yhteen nopeasti ja tehokkaasti.
Kolmas palkittu, yhdysvaltalainen Bertozzi on vienyt tämän napsauttamalla toteutettavan kemian vielä uuteen ulottuvuuteen. Hän on näet alkanut hyödyntää sitä elävissä organismeissa.
Nobel-palkinnon kemian komitean puheenjohtaja Jonas Åqvist (alhaalla vas.) sekä Hans Ellegren ja Olof Ramström esittelivät palkinnon saajat keskiviikkona Tukholmassa. Kuva: TT / Reuters
Kemistejä on pitkään ohjannut halu rakentaa yhä mutkikkaampia molekyylejä.
Lääkeaineiden tutkimuksessa on usein tuotettu luonnollisia molekyylejä keinotekoisesti. Niillä on lääkinnällisiä ominaisuuksia.
Työ on johtanut moniin molekyylirakenteisiin. Kuitenkin tämä molekyylien valmistus vie aikaa valmistaa. Niiden toteutus myös maksaa paljon.
Se on tehty 2000-luvulla nobelistien työllä halvemmaksi ja käteväksi.
”Tämän vuoden kemian palkinto käsittelee sitä, että asioita ei tehdä liian monimutkaiseksi. Palkitut tekevät työstä helppoa ja yksinkertaista. Toimivia molekyylejä voidaan rakentaa hyvin suoraviivaisesti”, sanoo Nobel-palkinnon kemian komitean puheenjohtaja Johan Åqvist palkinnon perusteluissa.
Sharpless loi klik-kemian käsitteen. Siinä kemialliset reaktiot toteutuvat nopeasti. Samalla työssä vältetään sellaisia sivutuotteita, joita ei toivota mukaan kemialliseen reaktioon.
Meldal (s. 1954) ja Sharpless (s. 1941) esittelivät 2000-luvun alussa toisistaan riippumatta tekniikan, joka on tämän napsautuskemian kruununjalokivi.
Katalyyttina käytetään kuparia. Tekniikka on nyt kemistien laajassa käytössä.
Sitä voi hyödyntää esimerkiksi lääkkeiden kehityksessä. Tekniikalla voi kartoittaa dna:ta ja luoda uusia materiaaleja.
Kolmas nobelisti Bertozzi (s. 1966) on kartoittanut vaikeasti havaittavia biomolekyylejä solujen pinnalla. Niitä sanotaan glykaaneiksi.
Glykaani on hiilihydraateista koostuva rakenne. Glykaaneja on soluissa sekä liukoisissa että solukalvoihin kiinnittyneissä proteiineissa.
Nämä hiilihydraattiset osat vaikuttavat solujen välisiin vuorovaikutuksiin, koska glykoproteiinit esiintyvät solukalvolla. Siellä ne toimivat reseptorimolekyyleinä.
Nobelisti Bertozzo kehitti glykaanien tutkimiseen napsautusreaktioita. Ne toimivat myös elävissä organismeissa.
Nämä napsautukset toteutuvat solussa kemiallisin reaktioina siten, että ne eivät häiritse solun normaalia kemiaa.
Näiden niin sanottujen bio-ortogonaalisten reaktioiden avulla tutkijat ovat kohdentaneet esimerkiksi syöpälääkkeitä aiempaa paremmin.
Tällaisia lääkkeitä on jo testattavana käytännön potilastyössä.
”Kyllä palkinto meni ihan oikeaan osoitteeseen, sanoo polymeerikemian professori Heikki Tenhu Helsingin yliopistosta.
”Olemme täällä laitoksella jo vuosia pohtineet ja odottaneet, milloin klikkikemian kehittäjät saavat Nobelin.”
Tenhu itse käyttää ryhmineen klikkikemiaa arkisesti laboratoriossa.
”Sen avulla voi yhdistää toisiinsa kaksi hyvinkin erilaista molekyylia. Klikkikemia auttaa luomaan täysin uusia kemiallisia rakenteita”, sanoo Tenhu
Kemian palkitut valitsi Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia. Palkinto on nykyään arvoltaan kymmenen miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 916 000 euroa.
Torstaina kerrotaan tämän vuoden kirjallisuuden nobelisti. Valinnan tekee Ruotsin akatemia.
Perjantaina julkistetaan Nobelin rauhanpalkinnon saaja tai saajat. Siitä päättää Norjan Nobel-toimikunta.
Ensi viikon maanantaina jaetaan vielä taloustieteen palkinto.
Se on tarkalleen ottaen Ruotsin keskuspankin palkinto Alfred Nobelin muistoksi. Vuosina 1833–1896 elänyt ruotsalainen kemisti ja insinööri ei maininnut talouden palkintoa testamentissaan.
