Vaikka kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenen Kimmo Kiljusen mukaan on moraalisesti perusteltuja syitä evätä venäläisiltä turisteilta maahanpääsy ja sulkea kauttakulku Eurooppaan, tähän asiaa liittyy kuitenkin riskejä.
– Päätös saattaa jäädä mustaksi pisteeksi Suomen historiassa, jos emme samalla pidä rajojamme auki Putinin hallintoa ja laitonta sotaa vastustaville venäläisille.
– Itärajan sulkeminen ja kauttakulun epääminen vertautuu pahimmillaan tilanteeseen, jossa toisessa maailmansodassa Sveitsi olisi sulkenut rajansa Saksaan. Kun ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-aho kovistelee, että turvapaikkaa ei pitäisi myöntää yhdellekään venäläiselle liikekannallepanoa pakenevalle, niin hän ei puhu valiokunnan nimissä, Kiljunen sanoo.
Halla-aho on saanut tukea muun muassa kokoomuksesta. Viimeksi perjantaina kokoomuksen kansanedustajat Heikki Vestman ja Jukka Kopra vaativat hallitukselta selvää kannanottoa, ettei Suomi ota vastaan liikekannallepanoa pakenevia venäläisiä turvapaikanhakijoina.
Vestmanin ja Kopran mukaan venäläiset asevelvolliset voivat muodostaa jo turvapaikan hakuprosessin aikana uhkan Suomen kansalliselle turvallisuudelle.
Opposition pyyntö
SDP:n Kimmo Kiljunen muistuttaa, että venäläinen sodan vastainen oppositio on kehottanut länttä tukemaan entistä voimakkaammin Ukrainaa ja vaatinut lisäpakotteita Kremlin hallintoa vastaan.
– Yhdessä sodanvastainen Venäjä kuitenkin varoittaa: älkää evätkö venäläisiltä turistiviisumeja.
– Free Russia Congress ja Russian Action Committee johtajineen kuten Garry Kasparov ja Mikhail Khodorovsky, vetovat länteen, ettei Venäjän kansaa eristetä Euroopasta. Se on juuri sitä, mitä Putinin hallinto tavoittelee, Kiljunen sanoo.
Kiljusen mukaan valtaosa EU;n jäsenmaista ei halua estää venäläisiltä matkustusoikeutta.
– Saksa on sitoutunut antamaan suojaa pakkovärväyksistä kieltäytyville. Eurooppa neuvoston presidentti Charles Michel on sanonut, että ovet pitäisi avata pakeneville venäläisille.
– Samanaikaisesti Kreml koventaa rangaistuksia värväyksestä kieltäytymisestä ja sotilaskarkuruudesta sekä estää maasta poistumisen potentiaalisilta rekrytoitavilta. Halla-ahon ukaasit, ettei yhdellekään venäläiselle pakkovärväystä pakenevalle pitäisi myöntää turvapaikkaa, ovat kuin Putinin käskyjä ja työntävät Suomea reunavaltiomarginaaliin Euroopassa, Kiljunen sanoo.
”Tarvitaan kahta asiaa”
Kiljusen mukaan esimerkiksi Puola ja Viro ovat ”valinneet jyrkimmän tien”.
– Ne ovat linjanneet kaikki venäläiset turvallisuusuhaksi. Ilman yksilöllistä tarkastelua tällainen johtopäätös on ihmisoikeuksien ja läntisen oikeuskäsityksen vastainen.
–Ihmistä ei voida syyttää eikä tuomita syntyperänsä, kansalaisuutensa, etnisen tai uskonnollisen taustansa vuoksi. Yksilö ei kanna kollektiivista vastuuta ilman yksilöityjä perusteita. Oikeusvaltiossa ei hyväksytä kollektiivista rankaisua.
Kiljusen mukaan myönnettävien viisumien määrää voidaan säädellä, mutta yksittäistä uskontokuntaa, etnistä ryhmää tai kansalaisuutta ei sinällään voida diskriminoida. Hänen mukaansa turvallisuusriskiä arvioitaessa tarvitaan yksilöllinen tutkinta, ”mitä viisumihakuprosessi juuri on”.
– Nyt tarvitaan kahta asiaa. Ensinnä yleisviisumiin (turistiviisumi) sisään olisi rakennettava erityiskategoria, humanitaarinen viisumi. Tällainen on jo käytössä Ranskassa ja Saksassa. Hallitus voisi olla aloitteellinen, että koko Schengen-alueella otettaisiin käyttöön humanitaarinen peruste myönnettäessä turistiviisumeja.
– Toiseksi Venäjän hyökkäyssodasta kieltäytyvien asevelvollisten oikeus turvapaikkaan olisi mahdollistettava. Heitä uhkaa 10 vuoden vankeusrangaistus.
– EU on Ukrainan sodan alusta asti kannustanut venäläisiä sotilaista kieltäytymään sotimasta. Pakkovärväyksistä pakeneminen ja sotilaskarkuruus ovat oikeutettuja brutaalissa sodassa, jossa Venäjän epäillään syyllistyneen sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Oikeusvaltion, kuten Suomen velvollisuus on antaa suojaa vainotuille, kansainvälisoikeudellisesti laittomasta sodasta kieltäytyville venäläisille, Kiljunen sanoo.
