Eläkeikäisen pariskunnan rakkaustarina nostaa pintaan kipeitä asioita merikapteenin ja tämän tyttären menneisyydestä. Elokuvan rooleissa on kolme ansioitunutta brittinäyttelijää.
Elokuvaohjaaja Klaus Härö hymyilee tyytyväisenä. Hänen ensimmäinen englanninkielinen elokuvansa Rakkaani merikapteeni (My Sailor, My Love) on juuri saanut ensi-iltansa Toronton elokuvajuhlilla. (siirryt toiseen palveluun) Suomalais-irlantilaisen elokuvan levitysoikeudet on jo myyty ainakin Englantiin, Irlantiin ja Espanjaan.
– Juuri tällä hetkellä Suomen ensi-ilta on tärkein tähtäin. Jos elokuva menestyy Suomessa, olen onnellinen, kaikki muu on bonusta siihen päälle, Härö vakuuttaa.
Rakkaani Merikapteeni on intiimi kuvaus eläköityneen merikapteenin Howardin (James Cosmo) ja tämän taloudenhoitajan Annien (Bríd Brennan) rakastumisesta. Tarinan päähenkilöksi nousee merikarhun tytär Grace (Cathrine Walker), joka kokee itse jääneensä vaille rakkautta ja huolenpitoa.
Klaus Härö ja käsikirjoittajat Kirsi Vikman ja Jimmy Carlsson etsivät pitkään yhteistä aihetta, jolla saada jälleen elokuvakatsojat kyynelehtimään. Kolmikon edellinen yhteistyö oli vuonna 2005 ensi-iltansa saanut Äideistä parhain. Heikki Hietamiehen kirjaan perustuva elokuva palkittiin aikanaan kolmella Jussi-patsaalla ja se valittiin edustamaan Suomen ulkomaisen elokuvan Oscar-kilvassa.
Lopulta Härö sai idean merikarhun kimurantista rakkaustarinasta, jota käsikirjoittajat ryhtyivät kehittämään eteenpäin.
Keskiöön nostettiin tytär Gracen ja Howard-isän vaikea suhde ja menneisyyden käsittelemättä jääneet asiat. Elokuvassa kerrotaan Gracen masennukseen sairastuneen äidin kärsineen miehensä pitkistä reissuista. Tytär joutui tahtomattaan hoitamaan äitiään, vaikka oli itse vielä keskenkasvuinen.
Kodinhoitaja Annien tyttärien mielestä rakastuminen tekee äidille hyvää. Sen sijaan Grace ei kykene hyväksymään isänsä uutta suhdetta.
– Luulen, että iäkkäiden vanhempien uudet suhteet eivät ole tänä päivänä mikään tabu, jos perheen sisällä asiat ovat hyvin. Näinhän Annien perheessä on.
– Mutta, jos on pajon käsittelemättämiä asioita ja perhedynamiikkaan tulee ulkopuolelta uusi henkilö, silloin saattaa syntyä konflikteja, sanoo käsikirjoittaja Kirsi Vikman.
Näyttelijät arvostivat harjoittelua
Elokuvan päärooleissa nähdään tunnettuja kasvoja Brittein saarilta.
Merikarhua esittää skotlantilainen konkarinäyttelijä James Cosmo. Hän toteaa Ylen haastattelussa omien roolihahmojensa olleen usein haarniskaan verhottuja miekkamiehiä hevosen selässä. Hänet tunnetaan muun muassa sellaisista elokuvista kuin Braveheart ja Highlander sekä hittisarjasta Game of Thrones (siirryt toiseen palveluun).
– Tämä oli todellakin jotain ihan muuta ja juuri siksi niin kiehtovaa. Sain vihdoin näytellä jotain, mitä tapahtuu oikeassa elämässä ja eläytyä rakkauden tunteisiin, hehkuttaa Cosmo.
Klaus Härö teki ennen elokuvan kuvausten alkua jotain, mihin monikaan ohjaaja ei suostu käyttämään aikaa. Rakkaani merikapteeni -elokuvan budjetti oli noin neljä miljoonaa, suomalaiseksi elokuvaksi suuri, kansainväliseksi tuotannoksi pieni.
Summasta Härö lohkaisi sen verran, että pystyi järjestämään keskeisten näyttelijöiden kanssa viikon harjoitusperiodin. Harjoituksissa ei opeteltu repliikkejä vaan tutustuttiin toisiin ja toisten työtapoihin. Rakennettiin luottamusta.
Kaikki kolme näyttelijää kehuvat Ylen haastattelussa työtapaa parhaaksi mahdolliseksi. Vaikka elokuvanteossa aika onkin rahaa, harjoitukset eivät maksa yhtä paljon kuin kuvauspäivät, sillä tekninen henkilökunta ei osallistu niihin.
Lasten ja ikäihmisten asialla
Klaus Härö on tehnyt useita elokuvia lasten näkökulmasta. Ja nyt vanhusten. Hän sanoo pitävänsä näiden molempien ihmisryhmien itsemääräämisoikeutta tärkeänä asiana puolustaa.
– Minua suututtaa, vihastuttaa ja surettaa, kun näen vanhempien puhuvan lastensa yli, kuin heitä ei olisi olemassakaan. Joskus taas puhutaan iäkkäämmille, kuin he olisivat jokin riesa.
– Kun ihminen tulee siihen ikään, että kaipaa apua askareissaan, eikö siinä rinnalla voisi kulkea kunnioitus elettyä elämää kohtaan, pohtii Härö.
Catherine Walkerin esittämä Grace haluaa hoitaa isänsä asioita vaikka väkisin. Hän selvästikin kokee, että käsillä ovat viimeiset hetket korjata tulehtuneet suhteet.
Walker kertoo, että traumatisoituneen tyttären esittäminen oli haastavaa. Grace ei ole mikään miellyttävä ihminen.
– Gracen ristiriitainen persoona oli yksi syy, miksi tämä rooli tuntui houkuttelevalta. Hän on hiukan hankala ihminen ja hänestä on vaikea pitää.
– Hänen toimintaansa ohjaa sisältä kumpuava kipu, jolle näyttelijän täytyy antautua, selittää Walker.
Kylä, joka sai roolin
Ohjaaja Klaus Härö kertoo, että kylä, jossa merikapteeni perheineen elää on yksi elokuvan päähenkilöistä.
– Maisema oli näyttelijöiden ja heidän välisen luottamuksensa jälkeen seuraavaksi tärkein asia. Koin, että sen piti olla osa tämän elokuvan rakennetta, Härö sanoo.
Härö kierteli ryhmänsä kanssa ennakkotutkimusreissuilla pitkin Irlannin länsirannikkoa, mutta aina jotain puuttui. Härön mukaan tuntui siltä, kuin olisi ajellut tv-sarjan lavasteissa.
Lopulta ryhmälle tarjottiin kuvauspaikkaa pikkuiselta Achillin saarelta Mayon kreivikunnassa Länsi-Irlannissa.
Aavalle Atlantille katseleva saari täytti tehtävänsä. Se tarjosi kuvausryhmälle upeita auringonlaskuja, meren kuisketta, rauhaa.
– Saarella ei ollut mainosvaloja eikä mitään muitakaan turhia ärsykkeitä. Kerran istuin rannalla ja tuijotin merelle. Luulin olleeni siinä parikymmentä minuuttia, mutta kun katsoin kelloa, tajusin, että tuijotellessa oli vierähtänyt neljä tuntia, nauraa näyttelijä James Cosmo.
Välillä Atlantti näytti voimansa, tuuli puhalsi niin, ettei puheääni kuulunut, sade paiskoi ikkunaan ja kapoiset tiet muuttuivat mutavelliksi. Bríd Brennanin mukaan kerran autoja piti käydä työntämässä liikkeelle yhden jos toisenkin kerran.
Rakkaani merikapteeni saa Suomen ensi-iltansa perjantaina 30.9.
Herättikö elokuva mielenkiintoa? Voit keskustella aiheesta 1.10. kello 23:een saakka.
Lue ja kuuntele myös:
Klaus Härö teki elokuvan äitinsä kuolemasta ja surutyöstä - käsikirjoituksen luonnos odotti yöpöydän laatikossa 25 vuotta
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajan valitsee elokuvaohjaaja Klaus Härö – ehdokkaina yliopisto, peruskoulu ja sauna
