Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Kohutun eripuran taustalta löytyy mielenkiintoinen ilmiö MM-kisoissa – Espanja on osoittanut riskipuheet liioitelluiksi

Yle Urheilun asiantuntijat Miika Nuutinen ja Jonne Kunnas avaavat, kuinka jalkapallon MM-kisoissa on nähty monipuolisempaa pelin avaamista. Lyhyellä syötöllä avaaminen ei ole automaattisesti riski.

Datanurkka: MM-kisoissa on nähty aiempaa monipuolisempaa pelin avaamista.

Kamerunin maalivahti Andre Onana jätti turnauksen kesken riitauduttuaan joukkueen päävalmentaja Rigobert Songin kanssa. Kiista koski Onanan pelin avaamista sekä sijoittumista kentällä. Song olisi halunnut, että Onana pelaa enemmän ”konservatiivisesti” eli syvemmällä sekä pidemmillä syötöillä. Riidan seurauksena Onana ei jatkanut turnausta joukkueen mukana. Tässä törmäsivät pelilliset erot. Onanalla on vahva FC Barcelona- sekä Ajax-tausta, kun taas Song halusi joukkueensa pelaavan suoraviivaisemmalla tavalla.

Toki Kamerun onnistui seuraavassa ottelussa Serbiaa vastaan maalinteossa nimenomaan tilanteessa, joka käynnistyi lyhyillä syötöillä maalivahti Devis Epassylta asti.

Kamerunin 2–3 kavennusmaali oli esimerkki maalista, joka lähti liikkelle lyhyillä syötöillä.

Joukkue oli myös pulassa tilanteissa, jotka käynnistyivät pitkillä syötöillä ja johtivat Serbian vastahyökkäyksiin. Kun puhutaan lyhyillä tai pidemmillä syötöillä avaamisesta, niin nopeasti törmätään keskusteluun riskeistä.

Lyhyissä avauksissa voi piillä riskejäkin, kuten Kamerunilta myös nähtiin Serbiaa vastaan.

Kaikkiin pelitekoihin sisältyy riski, jos ne tekee huonosti. Pitkillä syötöillä käynnistyneihin tilanteisiin sisältyy oma riskinsä kuten myös syöttöihin lyhyillä avatessa. Kaikki on tasapainoilua hyöty-riski -suhteen kanssa ja vastaavasti reagoimisesta vastustajan vastakkaiseen toimintaan. Jokainen joukkue pyrkii toimimaan omien periaatteidensa mukaisesti sekä omien pelaajaien vahvuudet huomioiden. Pyrimme tässä kirjoituksessa sukeltamaan syvemmälle siihen väittämään, että lyhyellä avaaminen olisi automaattisesti suurempi riski.

Maalipotkujen muutos edellisiin MM-kisoihin

Maalipotkut tämän vuoden MM-kisoissa. Kuva: Axel Storbacka / Bolla

MM-kisoissa on nähty aiempaa monipuolisempaa pelin avaamista. Grafiikasta nähdään, että yli puolet turnauksen maalipotkuista on annettu lyhyellä syötöllä. Silmiinpistävää on ollut se, että suurin osa joukkueista on käyttänyt lyhyitä avauksia, eikä se ole ollut ainoastaan isojen jalkapallomaiden yksinoikeus.

Ecuador, Iran sekä Puola ovat olleet ainoat maat, jotka ovat avanneet maalipotkut pelkästään pitkillä syötöillä. Kaikki muut kisojen maat ovat varioineet omaa avaamistaan. Osa joukkueista on avannut pelkästään lyhyellä huolimatta vastustajan korkeasta prässistä, kun taas osa joukkueista on rakentanut pelaamiseensa lyhyiden, puolipitkien sekä pitkien syöttöjen vaihtelua.

Maalipotkujen kehitys 2018 MM-kisoista. Kuva: Axel Storbacka / Bolla

Kun verrataan kohdealueita neljän vuoden takaiseen, huomataan että pitkien avausten osuus on laskenut rajusti. Tämä johtuu osittain vuonna 2019 voimaan tulleesta sääntömuutoksesta, jonka tarkoituksena oli helpottaa pallollisen joukkueen pelin käynnistämistä. Siinä on ainakin tilastojen valossa siis onnistuttu.

Pelin kannalta maalipotkut ovat merkittäviä tilanteita, koska maalipotkut pysähtyneinä tilanteina antavat joukkueille mahdollisuuden organisoitua ja luoda asetelmat seuraavaan pallonhallintaan. Kamppailu on tilan sekä pallonhallinasta – näissäkin MM-kisoissa on nähty piristävän erilaisia pelisuunnitelmia avata peliä vastustajan prässiä vastaan joko lyhyemmillä tai pidemmillä syötöillä tai niiden yhdistelmillä.

Lyhyellä avaaminen isompi riski?

Lyhyet ja pitkät maalipotkut: seuraavan pallonhallinnan kesto. Kuva: Axel Storbacka / Bolla

Nyt tiedetään, että lyhyiden avausten määrä on nousussa, mutta onko se tilastojen valossa tehokkaampi tapa avata peliä? Niin uskoo moni valmentaja, esimerkiksi pallonhallinnan nimeen vannova Brightonin Roberto De Zerbi.

– Minulle pitkän pallon potkaiseminen sekä toisen pallon voiton yrittäminen on kuin vedonlyöntiä. En pidä vedonlyönnistä, joten pyrin valmentamaan joukkueeni etenemään alhaalta asti hyökkäystä rakentaen, De Zerbi on todennut.

– Grafiikassa nähdään pallonhallinnan kesto maalipotkun kohdealueen perusteella. Mitä tummempi ruutu sitä pidempi keskimääräinen pallonhallinta on ollut. Eli ainakin siltä osin De Zerbin pointti voidaan vahvistaa, että lyhyet avaukset ovat MM-kisoissa säilyttäneet pallonhallinnan selvästi pitkiä tehokkaammin.

Lyhyet ja pitkät maalipotkut: seuraavan pallonhallinan arvo Kuva: Axel Storbacka / Bolla

Usein lyhyillä syötöillä avaamiseen liitetään myös riskejä, koska mahdolliset pallonmenetykset tapahtuvat lähempänä omaa maalia. Selvitettiin tätä riski-hyöty -suhdetta mittaamalla pallonhallinnan arvoa, eli toisin sanottuna laskemalla maalipotkulla käynnistyneen pallonhallinnan ja vastustajan riiston jälkeisen hyökkäyksen todennäköisyydet johtaa maaliin.

Tummempi väri kuvastaa suurempaa arvoa, eli MM-kisoissa kaikkein tuottavin maalipotkun kohdealue on ollut lyhyenä keskelle. Boksin sisälle annetuilla maalipotkuilla näyttäisi olevan pitkiä ja puolipitkiä parempi riski-hyöty -suhde.

Kaikkein pisimmät avaukset eivät kuitenkaan ole olleet vertailussa heikoimpia, vaan laadukkaasti toteutettuna nekin näyttäisivät olevan melko tehokas tapa pelin avaamiseen. Ylipäätään maalivahdin pitkillä syötöillä voi olla erilaisia tavoitteita, kun yritetään saada venytettyä vastustajan tiivistä puolustusmuotoa ja avattua tiloja linjojen väliin.

Tämä osoittaa sen, että hyvin organisoituna tilanteita voi ratkoa eri tavoin, mutta huomionarvoista on se, että ainakin tämän turnauksen perusteella lyhyet avaamiset eivät ole suurempi riski kuin pidemmät. Tilanne on näissä kisoissa tähän asti ollut enemmänkin päinvastoin.

Espanjalla on ollut vähemmän yllättäen turnauksen lyhyimmät maalivahdin avaukset. Se ei taipunut tämän osalta edes Saksan erittäin aggressiivisen korkean prässin alla. Otetaan tästä ottelusta muutama klippi tarkemmin käsittelyyn.

– Espanja pudottaa usein avaamisessa Pedrin keskikentän pohjalle ja Asensio tulee kärjestä muodostamaan keskikentän neliön. Saksa pyrkii lukitsemaan pelin yhdelle puolelle ja löytämään suorat vastustajat, ettei Espanja pysty luomaan ylivoimaa. Se haluaa kuitenkin pitää yhden pelaajan ylivoiman linjassa, joka jättää Espanjalle aina vapaan pelaajan jonnekin. Saksa pyrkii agressiivisesti riistoon tuplaamalla pallollisen pelaajan, Espanja käyttää tätä taitavasti hyväkseen löytämällä aina hetkeksi vapaaksi jääneen Pedrin ja sitä kautta kääntämään pelin edullisemmalle puolelle, Nuutinen avaa.

– Espanja ei suostu avaamaan pitkällä, vaikka Saksa prässää 1vs1 koko kentällä. Se onnistuu vastustamaan ensimmäistä prässiä käyttämällä seinää kolmannelle ja sen jälkeen vastaantulevan hyökkääjän pudotusta, mutta Saksan alakerta toimii erinomaisesti hyppäämällä ja keskikenttä kontrolloi tuet pois, Nuutinen havainnollistaa.

Espanja kohtaa MM-kisojen neljännesvälierässä Marokon tiistaina kello 17.00 alkaen. Suora lähetys TV2:ssa, Yle Areenassa ja Ylen MM-futisseurannassa kello 16.30 alkaen.